Kasvinsyöjä

Wikipedia

Ihmisen ruokavaliosta, johon ei sisälly lihaa, kerrotaan sivulla kasvissyönti.

Vuohi

Kasvinsyöjäksi kutsutaan sellaista eläinlajia jonka ruokavalio koostuu yksinomaan kasveista. Tällaisia eläinlajeja ovat esimerkiksi hirvi, metsäjänis ja heinäsirkka. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin eläimiin verrattuna kasvinsyöjille on tyypillistä mutkikas ja perinpohjainen ruuansulatus, jotta kasvien sisältämät ravintoaineet tulisivat kunnolla hyödynnetyksi.

Ihmistä, joka ei syö lihaa, kutsutaan kasvissyöjäksi. Ruokavaliossa on kyse valinnasta, sillä ihmisellä on sekaravinnon syöjän elimistö.

Kasvinsyöjät voidaan luokitella myös alaluokkiin kuten hedelmänsyöjät ja lehdensyöjät. Nämä luokitelmat eivät kuitenkaan aina päde, koska pääasiallisesti hedelmiä tai lehtiä syövät eläimet käyttävät ravinnokseen kyllä muitakin kasvin osia, kuten siemeniä ja juuria. Kasvinsyöjien ravintotottumukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan varsinkin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä.

Yleinen oletus on, että kasvinsyöjät ovat pienempi uhka ihmisille kuin lihansyöjät. Tämä on kuitenkin jokseenkin väärin. Vain muutamat lihansyöjät käyttäisivät ihmisiä ravintona, mutta mikä tahansa eläin hyökkää uhkaavaa ihmistä kohti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Yellowstonen Luonnonpuistossa biisonit ovat suurempi uhka ihmisille kuin sudet, jotka yleensä välttelevät ihmisiä.

Kasvinsyöjät muodostavat tärkeän osan ravintoympyrästä, koska ne varastoivat auringon energiaa kasvien muodossa. Petoeläimet saavat tämän energian kasvinsyöjistä.

[muokkaa] Kasvinsyöjät

Nämä eläimet ovat pääasiassa kasvinsyöjiä. Jotkut niistä voivat syödä eläimen osia (esimerkiksi luita) täyttääkseen ravinteiden puutetta. Useimmat pystyvät sulattamaan lihaa ja jotkut syövät avuttomia eläimiä. Jotkut lampaat ovat syöneet linnunpoikasia.