K. J. Ståhlberg

Wikipedia

**K. J. Ståhlberg**
Suomen 1. presidentti

Varapresidentti	{{{varapresidentti}}}
Virassa	26.7. 1919 – 1.3. 1925
Edeltäjä	(Ståhlberg oli Suomen tasavallan 1. presidentti)
Seuraaja	L. K. Relander
Syntymäaika	28. tammikuuta 1865
Syntymäpaikka	Suomussalmi
Kuolinaika	22. syyskuuta 1952
Kuolinpaikka	Helsinki
Puolue	presidenttiyden alkuun ja v:sta 1930 Edistyspuolue
Puoliso	Ester Ståhlberg (1870-1950)

Kaarlo Juho Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan, 28. tammikuuta 1865, Suomussalmella – 22. syyskuuta 1952) oli Suomen ensimmäinen presidentti (1919 – 1925).

Hän oli juristi ja julkisoikeuden tutkija sekä Nuorsuomalaisen Puolueen johtohenkilöitä - "varpusten" siiven henkinen johtaja. Ståhlberg oli Haminan kaupungin valitsema valtiopäivämies säätyvaltiopäivien porvarissäädyssä.

Ståhlberg oli senaattori ja toimi niin sanotun Mechelinin senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä (= kauppa- ja teollisuusministerinä) 1905-1907. Hän erosi koska ei voinut hyväksyä eduskunnan muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää alkoholin kieltolakia.

Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 hallitusmuodon) sisältöön. Hänet valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä Eduskunnan suorittamassa vaalissa. Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925.

Ståhlberg olisi voitu valita uudelle kaudelle vaalissa 1925 , mutta hän ei suostunut ehdokkaaksi haluten varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta. Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa hän sai 149 ja 150 ääntä 300:sta, 151 ääntä olisi riittänyt valintaan. Ståhlberg oli ehdokkaana vielä Eduskunnan suorittamassa presidentinvaalissa vuonna 1946.

Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana. Ståhlberg oli liberaali.

Ståhlberg on Suomen presidenteistä ainoa, joka on presidenttikautensa jälkeen toiminut valtion virassa, nimittäin oikeusministeriön lainvalmistelukunnan jäsenenä.

Lapuan liike kyyditti 14. lokakuuta 1930 Kaarlo Juhon ja tämän vaimon Ester Ståhlbergin Joensuuhun saakka, koska Kaarlo Juho Ståhlberg oli esiintynyt oikeistoradikaalia toimintaa vastaan. Muilutusta vastaan nousi yleinen mielipide ja operaation suunnittelusta epäilty Suomen armeijan pääesikunnan päällikkönä toiminut kenraalimajuri Wallenius joutui eroamaan.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tasavallan presidentti
Kansallisbiografia
Yleisradio: Kansallinen äänigalleria [1] Virkaanastujaispuhe 26. heinäkuuta 1919, jälkiäänitetty 1930-luvulla
YLE/Elävä arkisto: K.J. Ståhlberg loi tasavallan muodot

	Suomen presidentit
	K. J. Ståhlberg \| Lauri Kristian Relander \| Pehr Evind Svinhufvud \| Kyösti Kallio \| Risto Ryti \| Carl Gustaf Emil Mannerheim \| Juho Kusti Paasikivi \| Urho Kekkonen \| Mauno Koivisto \| Martti Ahtisaari \| Tarja Halonen