Vuoden 1919 hallitusmuoto
Wikipedia
Vuoden 1919 hallitusmuoto säädettiin 17. heinäkuuta 1919 korvaamaan vanha vuoden 1772 hallitusmuoto sekä vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja. Siinä määrätään, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Lainsäädäntövaltaa käyttää presidentti yhdessä eduskunnan kanssa. Ylin toimeenpanovalta kuuluu tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille, joista korkeimmat ovat korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Tämän lisäksi hallitusmuoto määräsi lainsäädännöstä, hallinnosta, tuomioistuimista, puolustuslaitoksesta, uskonnosta ja julkisista viroista.
Hallitusmuoto antoi presidentille oikeuden päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Lisäksi se teki presidentistä Suomen ulkopolitiikan määrääjän.
Vuoden 1919 hallitusmuoto on vallan kolmijako-opin mukainen. Se antoi presidentille suhteellisen suuren vallan. Suomeen kaavailtiin vuonna 1918 kuningasta, mutta hanke kariutui. Hallitusmuodon säätäjät halusivat kuitenkin Suomeen vahvan hallitsijan, joten presidentti sai laajat valtaoikeudet. Vuoden 2000 perustuslaki kumosi vuoden 1919 hallitusmuodon ja muutti siten Suomen hallitusmuodon parlamentaristisemmaksi.
