Juhannus

Wikipedia

Juhannuskokko on ikivanha perinne, joka juhlistaa vuodenkiertoa ja yötöntä yötä, sekä pitää pahat henget loitolla.

Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä. Suomessa se on myös Suomen lipun päivä ja virallinen liputuspäivä.

Juhannus on Suomessa keskikesän ja yöttömän yön juhla. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Nykyisin juhannus on Suomessa suuri kansanjuhla.

Kesäpäivän seisaukseen, mittumaariin (ruotsin midsommar = keskikesä), on Pohjoismaissa liitetty samanlaisia menoja kuin jouluun. Kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko on voimakkaimmillaan. Juhannuksena myös taika tehoaa vahvimmin, erityisesti näin on laita juhannusyönä. Juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti, oli käytössä.

Nykyisiinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat sekä Ruotsissa ja Suomen ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut juhannussalot. Juhannuksena on tapana polttaa juhannuskokkoja, suuria nuotioita näkyvillä paikoilla, varsinkin rannoilla tai aukealla. Juhannustulilla auringolle on annettu lisävoimaa, mutta niillä arvellaan karkotetun myös pahoja henkiä.

Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta juhannuksen juhlinta on hävinnyt, koska eihän etelän ihmisillä olekaan yötöntä yötä valon ja hedelmällisyyden juhlimiseen.

Juhannuksen perinteinen paikka on 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Norjassa ja Virossa juhannus on vieläkin perinteisellä paikallaan. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen välille 20. kesäkuuta - 26. kesäkuuta sattuvana lauantaina. Sama käytäntö on myös Ruotsissa.

Kansanperinteeseen kuuluu myös monenlaisia juhannustaikoja.

Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.

[muokkaa] Nykyajan juhannustapoja

Juhannuksen voidaan sanoa olevan Suomessa toiseksi suurin kalenterivuoden juhlista (joulun jälkeen). Silloin myös yleensä jatkuvasti käynnissä oleva paperiteollisuus on pysähtynyt.

Erityisesti juhannusyö on suurta juhlaa. Kesän kohokohtaa vietetään muun muassa järjestämällä yökonsertteja, tanssilavat täyttyvät.

Juhannus merkitsee useille ihmisille humalahakuista alkoholijuomien käyttämistä. Paljolti runsaan alkoholinkäytön, maanteiden suuren meno- ja paluuliikenteen sekä runsaan vesillä liikkumisen vuoksi juhannuksena menehtyy paljon ihmisiä.

Juhannus on vilkkainta aikaa häiden pidossa – monien parien unelmana onkin järjestää ikimuistoiset ja juhlavat juhannushäät.

[muokkaa] Juhannus kristinuskossa

Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on kristillinen juhla, Johannes Kastajan päivä, mistä juhlan suomenkielinen nimi tulee. Kristillisessä perinteessä kesäpäivänseisaukselle ei ole vastinetta eikä kristinusko onnistunut kristillistämään vanhaa keskikesän juhlaa. Kristillisissä kirkoissa juhannus on Johannes Kastajan syntymän muistopäivä. Perimätiedon mukaan Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymäpäivillä oli eroa tasan kuusi kuukautta. Koska Jeesuksen syntymäpäiväksi laskettiin jo varhain 25.12., tällöin Johanneksen päivä osui keskelle kesää.

Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João (Pyhä Johannes) on valtava karnevaalipäivä.

[muokkaa] Alkuperä

Juhannuksen alkuperäisiä nimiä olivat muun muassa vakkajuhla ja Ukon juhla. Muihin Pohjoismaihin liittyen Suomessakin on puhuttu mittumaarista (ruotsin midsommar = keskikesä), Sana juhannus juontuu Johannes Kastajasta.

Ortodoksisessa Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Se järjestettiin Ukko ylijumalan kunniaksi, ja sitä vietettiin kokoontumalla vesistön ääreen eväiden ja erityisesti tilaisuutta varten pannun oluen kanssa. Ukon kunniaksi juotiin olutmalja, "Ukon malja".

Juhannus on ollut myös tärkeä hedelmällisyysjuhla. Ilmeisesti juhannusta on vietetty niin ihmisten, kuin peltojen ja karjankin hedelmällisyyden lisäämiseksi. Juhannuksena on ollut suotuisa aika hedelmälliselle yhdynnälle. Naimattomat taas ovat pyrkineet sekä ennustamaan että lisäämään naimaonneaan erilaisilla taioilla. Varsinkin germaanikansojen juhannuksenviettoon kuuluva juhannussalko on ilmeisesti ollut hedelmällisyyssymboli ja kuvannut siitintä. Toinen juhannussalon merkitys on voinut olla maailmanpylväs.

Kristillistä perinnettä edustavat juhannushäät – juhannus on ollut ennen kaikkein vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat varsin harvinaisia.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin "pesässä", eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea, ja päivät alkavat jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Meluaminen, juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös suuria tulia, juhannuskokkoja polttamalla.

Myös vuoden lyhimpiä päiviä talvipäivänseisauksen aikana kutsuttiin pesäpäiviksi. Auringolla voi siis tulkita olleen kaksi pesää, joiden välillä vuodenkierto tapahtui.

[muokkaa] Juhannukseen liittyviä runoja

Juhannus

Minä avaan syömmeni selälleen

ja annan päivän paistaa.

Minä tahdon kylpeä joka veen,

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

- Eino Leino -

Oli juhla ja juhannusilta

Oli juhla ja juhannusilta

ja koivut ja seppeleet,

soi laulelot rantamilta

ja helkähti säveleet.

- Heikki Kivijärvi -

[muokkaa] Juhannustapahtumat

Juhannustanssit ovat kuuluneet perinteisiin Suomessakin. Kuva Anders Zornin Ruotsista

Raumalla on monina vuosina järjestetty juhannuksena musiikkifestivaali Raumanmeren juhannus, josta on muodostunut Suomen suurin juhannustapahtuma. Aiemmin suurimman juhannustapahtuman titteliä kantoi Rantarock, jota järjestettiin aluksi Virroilla ja sittemmin Vaasassa. Muita juhannustapahtumia ovat muun muassa Kalajoen juhannus Kalajoella, Nummirock Kauhajoella, Lentäjien juhannus Kauhavalla ja Himos Festival Jämsässä.

[muokkaa] Juhannuksen kuolonuhrit

Juhannuksena kuolee aina paljon ihmisiä suurilta osin alkoholin käyttöön liittyen.

Vuonna 2006 Suomessa juhannuksena menehtyi 11 ihmistä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../j/u/h/Juhannus.html

Luokka: Juhannus