Kalajoki

Wikipedia

Kalajoen kaupunki
vaakuna sijainti
www.kalajoki.fi
Sijainti	64°15′35″N, 23°56′55″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	–
Kuntaliitokset	Rautio (1973)
Pinta-ala - maa	670,65 km² 665,03 km²
Väkiluku - väestötiheys	9 194 (31.12.2005) 13,82 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,50 % (2005)
Kunnanjohtaja	Jukka Puoskari
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Kalajoki on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Kalajoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Asukkaita kaupungissa on 9 194 . Kaupungin pinta-ala on 670,65 km², josta 5,62 km² vesistöjä. Kaupunki on tunnettu matkailu-, maatalous- ja metalliteollisuudestaan. Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n ja valtatie 27:n risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Rautatieyhteyttä ei ole.

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Etäisyyksiä

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:

• Ouluun noin 140 km (valtatie 8)
• Ylivieskaan noin 40 km (valtatie 27)
• Kokkolaan noin 70 km (valtatie 8 )

[muokkaa] Kylät

Alakääntä, Etelänkylä, Kärkinen, Mehtäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahja, Rautio, Siironen, Tynkä, Vasankari

[muokkaa] Historia

Kalajoki on vanha pitäjä. Ensimmäisen maininta Kalajoesta on 1500-luvun alusta, jolloin se mainittiin Saloisten seurakunnan kappelina.

[muokkaa] Suur-Kalajoki

Kalajoesta tuli vuonna 1525 emäseurakunta ja verokunta, joka hallitsi suurta osaa Pohjanmaasta. Tähän alueeseen kuuluivat Kalajokilaakson alueen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Rautio, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska. Myöhemmin vuonna 1558 Kalajoesta tuli myös nimismieskunta. Tältä ajalta on peräisin nimitys Suur-Kalajoki, jonka Pentti Virrankoski teki tunnetuksi Suur-Kalajoen historia -kirjoissaan.

Kalajoen asema oli huomattava erityisesti siksi, että se hallitsi alueen tervamarkkinoita. 1800-luvun lopulle tultaessa ja tervan tarpeen vähentyessä Kalajoen merkitys kauppamahtina väheni.

[muokkaa] Teollistuminen

Sahat ja niiden vaikutukset teollisuuteen

Metalliteollisuuden synty Kalajoella

[muokkaa] Nykyaika

Nykyään Kalajoki on tunnettu matkailukuntana, pääartikkelinaan Kalajoen Hiekkasärkät, joka on ollut valtakunnallisesti tunnetut jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät mm. Kalajoen teräs ja Rahjan satama.

Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.

[muokkaa] Elinkeinot

• Teollisuus
  • Metsäteollisuus - Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.
    • Juneropt
  • Metalliteollisuus
• Maatalous
• Matkailu
  • Hiekkasärkät
  • Sani-Fani
• Palvelut
  • Rahjan satama

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Kalajoen kirkko
• Plassi, kulttuurihistoriallinen miljöö 1800-luvulta
• Kallankarit (Maakalla, Ulkokalla)

[muokkaa] Tapahtumat

• Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
• Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa. Kalajoen leirintäalueella on jo usean vuoden ajan järjestetty juhannusfestivaalit Kalajoen Juhannus.

[muokkaa] Kuuluisia kalajokisia

• Antti Haapakoski
• Juho Jokinen
• Jussi Jokinen
• Jussi Kurikkala
• Joni Puurula

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kalajoen kaupungin kotisivut
• Kalajoen Juhannuksen kotisivut
• Kalajoki matkailu
• Kalajoki-lehti
• Kalajoen kartta