Jakov Sverdlov
Wikipedia
 |
|
| Keskuskomitean puheenjohtaja (valtionpäämies) | |
|---|---|
| Varapresidentti | {{{varapresidentti}}} |
| Virassa | 1918 – 1919 |
| Edeltäjä | Lev Kamenev |
| Seuraaja | Mihail Vladimirski |
| Syntymäaika | 3. kesäkuuta 1885 |
| Syntymäpaikka | Nižni Novgorod |
| Kuolinaika | 16. maaliskuuta 1919 |
| Kuolinpaikka | Moskova |
| Puolue | {{{puolue}}} |
| Puoliso | {{{puoliso}}} |
Jakov Mihailovitš Sverdlov (ven. Я́ков Миха́йлович Свердло́в, 3. kesäkuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 22. toukokuuta) 1885–16. maaliskuuta 1919) oli venäjänjuutalainen, sittemmin neuvostoliittolainen bolševikkipoliitikko.
Sverdlov oli syntynyt Nižni Novgorodissa. Hän liittyi vuonna 1902 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueseen ja ottaen osaa vuoden 1905 tapahtumiin.
Vuosien 1906 ja 1917 välisen ajan Sverdlov oli joko vangittuna tai karkotettuna.
Lokakuun vallankumous nostatti, jossa hänellä oli merkittävä rooli, Sverdlovin keskuskomiteaan.
Hieman ennen Neuvostoliiton luhistumista suljetuista arkistoista avautui maailman tietoisuuteen, että Sverdlov oli ollut Leninin kanssa suunnittelemassa tsaariperheen teloittamista. Kuitenkin hänen rooliaan oltiin jo alusta lähtien epäilty ja lisäpontta asialle antoi eräs Lev Trotskin julkisuuten tullut kahden keskinen keskustelu vuonna 1918. Sverdlovilla ja Trotskilla on tiettävästi ollut muutenkin hyvät suhteet toisiinsa.
Hän toimi Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1917–1919. Hän kuoli vuonna 1919 influenssaan palattuaan tarkistusmatkalta Ukrainasta.
Sverdlovin kuoleman jälkeen, ironisesti, Jekaterinburgin nimi muutettiin hänen kunniakseen uuteen muotoon Sverdlovsk (alue kantaa kuitenkin yhä neuvostoaikaista nimeään).
