Istukka
Wikipedia
Istukka (lat. placenta) on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa. Synnytyksessä istukka syntyy jonkin ajan kuluttua lapsen jälkeen kohdun supistuessa.
[muokkaa] Tehtävä
Istukan tärkein tehtävä on kuljettaa happea ja ravinteita äidin elimistöstä lapselle sekä kuljettaa kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan. Aineiden vaihto sikiön ja äidin verenkierron välillä tapahtuu nukkalisäkkeiden kautta diffundoitumalla. Sikiön ja äidin verenkierto eivät siis joudu kosketuksiin toistensa kanssa.
Aineiden vaihdon lisäksi istukka tuottaa hormoneja. Istukkagonadotropiini eli HCG stimuloi keltarauhassoluja tuottamaan estrogeenia ja progesteronia, joista sikiön kehitys ja kasvu ovat riipuvaisia. Relaksiini puolestaan lisää äidin lantion nivelten liikkuvuutta ja synnytyksessä se laajentaa kohdunsuuta. Istukkalaktogeeni vaikuttaa prolaktiinin tavoin aktivoiden tavallisia rintarauhasia muuttumaan maitorauhasiksi sekä stimuloiden maidon tuotantoa.
[muokkaa] Rakenne
Istukka on kaksiosainen. Siinä on lapsenpuolinen osa pars fetalis ja äidinpuoleinen osa pars uterina eli osa istukasta on kehittynyt sikiön ja osa kohdun soluista.
Kasvutavaltaan istukka on erikoinen: se kasvaa kohdun seinämään infiltratiivisesti kuten syöpä, muttei silti käyttäydy pahanlaatuisen kasvaimen tavoin. Harvinainen istukkasyöpä tosin tunnetaan.
Osalla nisäkäslajeista on hajaistukka toisin kuin ihmisellä.
