Web Analytics
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Intian historia – Wikipedia

Intian historia

Wikipedia

Sisällysluettelo

[muokkaa] Esihistoria

Varhaisimmat merkit Intian historiasta ovat paleoliittiselta kaudelta. Intiasta on löydetty 40 000 tai 50 000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia. Neoliittisella kaudella noin 7000–9000 eaa Luoteis-Intiassa vaikutti Mehrgarh-kulttuuri.

[muokkaa] Indus-jokilaakson kulttuuri

Pääartikkeli: Indus-jokilaakson kulttuuri

Ensimmäinen tunnettu korkeakulttuuri oli noin 2800 eaa ja 1800 eaa välillä vaikuttanut Indus-laakson kulttuuri (joskus käytetään nimeä Harappan sivilisaatio). Sivilisaatio tunnetaan tiilistä rakennetuista kaupungeistaan.

[muokkaa] Vedalainen kulttuuri

Vedalainen sivilisaatio on ensimmäinen, josta on ymmärrettävää kirjoitettua aineistoa. Sen on nimetty Vedojen, varhaisimpien hindulaisen kirjoitusten mukaan.

Vedalaisen kulttuurin alkuperä ja sen suhde Indus-laakson sivilisaatioon on kiistelty. Yleisen arjalaisen vaellusteorian mukaan kaukasialaiset arjalaiset paimentolaissotilaat vaelsivat Pohjois-Intiaan ja Iraniin joskus vuosien 1800 ja 1500 eaa välissä. Arjalaiset toivat mukanaan oman vedalaisen uskontonsa, joka kirjoitettiin Vedoihin noin 1500–1200 eaa.

[muokkaa] Varhaiset kuningaskunnat ja valtiot

Vedalainen kulttuuri jatkui ja kehittyi aina ajanlaskumme alun tienoille, varhainen rautakausi alkoi Intian niemimaalla vähitellen. 600-luvulla eaa kaupungistumisen toinen aalto ilmeni pitkin Intian niemimaata levittäytyen Afganistanista Bengaliin. Suuri joukko kuningaskuntia ja tasavaltoja kehittyi nykyiseen Intiaan ja Pakistaniin Ganges- ja Indus -jokien varsille.

[muokkaa] Magadhan nousu

Varhaisista kuningaskunnista Magadha, jonka keskus oli nykypäivän Biharissa nousi hallitsemaan Pohjois-Intiaa. Hengelliset Puranat ajoittavat Magadhan Shishunaga-dynastian vuosille 684 eaa ja 424 eaa. Siddhartha Gautaman, buddhalaisuuden luojan uskotaan eläneen tämän dynastian aikana, kuten myös Mahaviran, jainalaisuuden perustajan. Shishunagaa seurasi satavuotinen Nanda-dynastia.

[muokkaa] Mauryan aikakausi

Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen syntyi Intian niemimaan pohjoisosiin kreikkalaisvaikutteisia valtioita. Mauryan imperiumi säästyi valloitukselta ja valtasi nämä. Se hallitsi parhaimmillaan lähes koko nykyistä Intiaa dravidalaisia eteläosia lukuun ottamatta sekä osia nykyisestä Afganistanista ja Pakistanista. Se kesti vuodet 321 eaa185 eaa ja sen tunnetuin hallitsija oli Ashoka, jonka jälkeisten heikkojen hallitsijoiden myötä tämä dynastia päättyi.

[muokkaa] Eteläisen Intian kuningaskunnat

Eteläisessä vallassa olivat Pandyan kuningaskunta 500-luvulta eaa lähtien eteläisessä Tamil Nadussa ja myöhemmin Cholan kuningaskunta pohjoisessa Tamil Nadussa ja Chera Keralassa. Etelä-Intian satamakaupungit kävivät erityisesti maustekauppaa muun muassa Rooman valtakunnan kanssa.

[muokkaa] Pohjoisen Intian kuningaskunnat

Maurya ja Gupta imperiumien välissä pohjoista Intiaa hallitsivat pienemmät kuningaskunnat. Näitä olivat muun muassa Sātavāhana, Kushana ja Shunga.

[muokkaa] Klassinen aika

Gupta-imperiumi ja vasallivaltiot
Suurenna
Gupta-imperiumi ja vasallivaltiot

Guptan imperiumi syntyi 200-luvulla. Hindulainen hallitsijasuku, Gupta, yhdisti pohjoisen Intian, ja hallitsi vuosina 240550. Aikakautta kutsutaan Intian "kultaiseksi ajaksi" - hindukulttuuri, tiede ja poliittinen hallinto pääsivät uusiin ennennäkemättömiin saavutuksiin. Gupta-imperiumi alkoi heikentyä 400-luvun lopun kansainvaelluksissa.

[muokkaa] Keskiaikaiset kuningaskunnat

Guptan romahdettua Intiaa hallitsivat lukuisat pienet paikalliset kuningaskunnat, kuten kuningas Harsha pohjoisessa 600-luvulla, rajputit Rajasthanissa 500-luvulta lähtien, Pallava-dynastia kaakkoisessa Intiassa 300–800 -luvuilla, Chalukya etelässä 550–750 ja uudelleen 970–1190 sekä Cholat etelässä 800-luvulta aina 1200-luvulle.

[muokkaa] Vijayanagarin aika

Veljekset Harihara ja Bukka perustivat Karnatakan imperiumin, joka tunnetaan myös nimellä Vijayanagaran imperiumi, vuonna 1336. Se hallitsi parhaimmillaan koko eteläistä Intiaa. Imperiumi kärsi suuren tappion taistelussa 1565 ja sen merkitys hiipui.

[muokkaa] Islamilainen hallinta

Islam levisi Intian niemimaalle yli 1000 vuoden ajan. Ennen turkkilaisten maahanhyökkäystä muslimien kauppayhteisöt levittäytyivät läpi eteläisen Intian rannikon, erityisesti Keralan alueelle. 900- ja 1000-luvuilla turkkilaiset ja afgaanit valloittivat Intiaa ja perustivat Delhin sulttaanikunnan 1200-luvun alussa. 1500-luvun alussa Timur Lenkin jälkeläiset perustivat mogulien dynastian, joka kesti yli 200 vuotta.

[muokkaa] Mogulien dynastia

Pääartikkeli: Mogulit

Mogulien imperiumi hallitsi suurinta osaa pohjoisesta Intian niemimaasta vuodesta 1526 aina vuoteen 1707 asti, jolloin se alkoi hiipua. Lopullisesti se lyötiin vuoden 1857 itsenäisyyssodassa.

[muokkaa] Marathan kuningaskunta

Marathan kuningaskunnan perusti Shivaji vuonna 1674. Vuoteen 1760 mennessä kuningaskunta oli käytännöllisesti katsoen levittäytynyt koko niemimaan alueelle. Laajentuminen päättyi vuoden 1761 Panipatin kolmanteen taisteluun, jossa afgaanit löivät Marathat ja kuningaskunta hiipui. Britit löivät viimeisen hallitsijan (peshwa) Baji Rao II:n kolmannessa Anglo-Maratha -sodassa 18171818.

[muokkaa] Kolonialistinen Intia

Intia vuonna 1760, kartta vuodelta 1905
Suurenna
Intia vuonna 1760, kartta vuodelta 1905

Vasco da Gaman löytö: meritie Intiaan vuonna 1498 merkitsi lähtölaukausta eurooppalaiselle siirtomaa-ajalle Intiassa.

[muokkaa] Brittiläinen

Brittiläisen Intian lippu
Suurenna
Brittiläisen Intian lippu

Britit perustivat ensimmäisen asemapaikkansa Etelä-Aasiassa vuonna 1619 Suratiin Intian luoteisrannikolle. Myöhemmin Brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania avasi pysyvät kauppa-asemat Madrakseen, Bombayhin ja Calcuttaan, jotka kaikki olivat paikallisten hallitsijoiden suojeluksessa.

[muokkaa] Portugalilainen

Portugalilaiset perustivat tukikohtia Goaan, Damaniin, Diuhun ja Bombayhin. He pysyivät siirtomaista pisimpään vallassa Intiassa: 500 vuotta aina vuoteen 1962.

[muokkaa] Ranskalainen

Ranskalaiset perustivat siirtokuntia 1600-luvulta lähtien. He valloittivat laajoja alueita eteläisestä Intiasta. Sodittuaan jatkuvasti brittien kanssa, he menettivät lähes kaikki alueensa. Siirtokunnat säilyivät Pondicherryssä ja Chandernagoressa. Pondicherry luovutettiin Intialle vasta vuonna 1950.

[muokkaa] Hollantilainen

Hollantilaiset eivät olleet merkittävässä roolissa Intiassa. Travancoren kaupunki oli hollantilaisten hallussa.

[muokkaa] Tanskalainen

Vuonna 1845 Tanskan siirtokunta Tranquebar myytiin briteille.

[muokkaa] Brittiläinen Intia

Brittiläiset vahvistivat asemaansa Intiassa vähitellen kunnes 1850-luvulla he hallitsivat suurinta osaa Intian niemimaasta mukaan lukien nykypäivän Pakistan ja Bangladesh. Vuoden 1857 intialaisten kansannousu aiheutti sen, että brittien parlamentti siirsi päätäntävallan Itä-Intian kauppakomppanialta kruunulle. Britannian hallitus alkoi hallita suurinta osaa Intiaa suoraan ja kontrolloivat loppua aluetta paikallisten hallitsijoiden kautta.

1890-luvulta lähtien britit alkoivat antaa valtaa paikallisille. 1920-luvun alusta lähtien intialainen johtaja Mohandas Gandhi käynnisti kansanliikkeen, jonka lopputuloksena Intia itsenäistyi brittien vallasta.

Aikakautta 1857–1947 kutsutaan nimellä "brittiläinen raj".

[muokkaa] Itsenäisyyden aika (1947-)

Intia itsenäistyi 15. elokuuta 1947 ensimmäisen pääministerinsä Jawaharlal Nehrun johdolla ja julkaisi perustuslakinsa 26. tammikuuta 1950. Maan islamilaiset länsi- ja itäosat itsenäistyivät Pakistaniksi. Kashmirin tilanne johti ensimmäiseen sotaan Pakistania vastaan 1947–1949. Toinen sota Pakistania vastaan Kashmirin takia käytiin 1965 ja kolmas vuonna 1971, joka aiheutti Itä-Pakistanin itsenäistymisen Bangladeshiksi.

Nehrun kuoltua 1964 Lal Bahadur Shastrin kaksivuotisen hallituksen jälkeen maata hallitsi kovalla otteella Nehrun tytär Indira Gandhi aina vuoteen 1977, jolloin valtaan astui Morarji Desain hajanaisista Gandhia vastustavista oppositiopuolueista koottu Janata-puolue.

Tammikuussa 1980 Gandhi palasi valtaan, kunnes hänen omat sikhiturvamiehensä salamurhasivat hänet 31. lokakuuta 1984. Maan valtapuolue - Kongressipuolue - valitsi pääministeriksi hänen länsimaissa koulutetun, lentäjäpoikansa Rajiv Gandhin. Hän oli vallassa vuoteen 1989, jolloin hän hävisi vaalit (Gandhia ja puoluetta syytettiin sekaantumisesta Bofors-skandaaliin). 27. toukokuuta 1991 Gandhin ollessaan kampanjoimassa Tamil Nadussa Thenmuli Rajaratnam murhasi hänet ja 16 muuta itsemurhapommilla . Vuonna 1998 Intian oikeuslaitos tuomitsi 26 Sri Lankan tamiliaktivistia salaliitosta.

Murhan jälkeen Kongressipuolue voitti vaalit ja P. V. Narasimha Rao oli pääministerinä seuraavat viisi vuotta, kunnes vaaleja seuranneiden korruptioskandaalien jälkeen valtaan astui BJP-puolueen Atal Bihari Vajpayee. Hallitus kesti vain 13 päivää. Tilalle astui Janata Dal -puolueen H. D. Deve Gowdan johtama 14-puolueen muodostama koalitio. Tämä hallitus kesti maaliskuuhun 1997, jolloin Inder Kumar Gujral muodosti uuden 16 puolueen hallituksen. Maaliskuusta 1998 toukokuuhun 2004 pääministerinä toimi BJP:n Vajpayee. Vuoden 2004 vaaleissa voitti Kongressipuolue ja pääministeriksi tuli sikhi Manmohan Singh.

THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu