Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw
Wikipedia
Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw (IvS) oli saksalaisten Hampurissa ja Stettinissä telakat omistavan AG Vulkanin ja Kruppin teräs- ja aseteollisuuskonsernin Kielin (Germaniawerft [1]) ja Bremenin (AG Weser [2]) telakoiden puolueettomiin Alankomaihin heinäkuussa 1922 12 000 guldenin tasaomisteisela osakepääomalla perustama sukellusveneitä suunnitteleva insinööritoimisto.
Merkittävistä ensimmäisen maailmansodan aikaisista sukellusveneiden rakentajista Blohm und Voss ei osallistunut tähän yhteisyritykseen, vaikka edellisten tapaan myös se pyrki myymään ulkomalle sukellusvenesuunnittelua.
Versaillesin rauhanopimuksen mukaan Saksalla ei saanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen olla sukellusveneitä. Saksalaisten sukellusveneosaaminen oli maailmansodan käyneiden maiden paras ja Saksan sukellusveneet hävittivät laivoja määrän, mikä vastasi puolta Britannian sotaa edeltäneestä kauppalaivatonnistosta. Huhtikuussa 1917 Saksan upotustoiminta oli niin tehokasta, että Britannialla oli jäljellä elintarvikkeita kymmenen päivän kulutukseen. Tämän vuoksi Entente halusi varmistautua siitä, ettei Saksassa kyetä enää ylläpitämään sukellusveneosaamista.
Saksa puolestaan pyrki siihen, ettei osaaminen katoa, vaan että sitä pystytään ylläpitämään eri kanavia pitkin osallistumalla sodanjälkeisten sukellusveneiden suunnitteluun.
Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw tarjosi Virolle mahdollisuutta osallistua saksalaisten sukellusveneiden kehittämisohjelmaan, mutta se kieltäytyi. Suomi hyväksyi asian, minkä seurauksena Suomessa alettiin Crichton-Vulcanin telakalla rakentamaan saksalaista CV707-sukellusvenettä muodollisesti tehtaan omaan laskuun prototyyppinä.
