Imre Lakatos
Wikipedia
Imre Lakatos (9. marraskuuta 1922 – 2. helmikuuta 1974) oli unkarilaissyntyinen tieteen- ja matematiikanfilosofi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
Lakatos syntyi juutalaiseen perheeseen Debrecenissä, Unkarissa nimellä Imre Lipschitz. Hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja filosofiaa Debrecenin yliopistossa ja valmistui vuonna 1944. Hän vältti natsien juutalaisvainot muuttamalla nimensä Imre Molnáriksi. Hänen äitinsä ja isoäitinsä kuolivat Auschwitzissa.
Lakatoksesta tuli aktiivinen kommunisti toisen maailmansodan aikana. Hän muutti nimensä vielä kerran nimelle Lakatos ("lukkoseppä") heijastaakseen kommunistisia arvoja ja kunnioittaakseen Géza Lakatosta. Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan Budapestissa muun muassa György Lukácsin ohjaamana. Hän opiskeli myös Moskovan valtionyliopistossa Sofya Yanovskayan ohjauksessa. Palattuaan Unkariin hän työskenteli Unkarin opetusministeriössä. Hän kuitenkin huomasi jäävänsä tiedepolitiikassa tappiolle muulle Unkarin kommunistiselle puolueelle, ja hänet vangittiin vuosiksi 1950–1953 syytettynä revisionismista.
Vapauduttuaan Lakatos palasi akateemisiin piireihin ja teki matemaattista tutkimusta sekä käänsi George Pólyan teoksen How to Solve It unkariksi. Lakatos pysyi edelleen nimellisesti kommunistina, mutta hänen mielipiteensä olivat muuttuneet radikaalisti. Hänellä oli yhteyksiä ainakin erääseen toisinajattelevaan opiskelijaryhmään Unkarin kansannousun vuonna 1956 aikoihin.
Kun Neuvostoliitto miehitti Unkarin marraskuussa 1956, Lakatos pakeni Wieniin ja muutti myöhemmin Englantiin. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistosta vuonna 1961. Lakatos ei koskaan hankkinut Ison-Britannian kansalaisuutta ja oli näin käytännössä vailla mitään kansalaisuutta.
Vuonna 1960 Lakatos sai viran London School of Economicsissa. Siellä hän kirjoitti matematiikan filosofiasta ja tieteenfilosofiasta. Koulun tieteenfilosofian laitoksella vaikuttivat tuohon aikaan myös Karl Popper ja John Watkins. Lakatos toimitti Alan Musgraven kanssa teoksen Criticism and the Growth of Knowledge (the Proceedings of the International Colloquium in the Philosophy of Science, London, 1965). Lakatoksen työt vastasivat Thomas Kuhnin teoksessa The Structure of Scientific Revolutions esitettyihin ajatuksiin.
Lakatos toimi London School of Economicsissa äkilliseen 51-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Koulu perusti Lakatos Awardin hänen muistonsa kunniaksi.
[muokkaa] Filosofia
Lakatoksen matematiikanfilosofia sai vaikutteita Hegelin ja Marxin dialektiikasta, Karl Popperin tietoteoriasta ja matemaatikko George Polya töistä.
Tieteenfilosofiassa Lakatos käsitteli erityisesti Kuhnin tiedekuvaa. Hän syytti sitä irrationaalisuudesta, koska Kuhn ei selittänyt tarpeeksi sitä, mikä tieteen paradigma tulee milloinkin valituksi ja millä perusteilla. Jos paradigmat ovat yhteismitattomia, niiden vertaileminen on mahdotonta. Lakatos pyrki rationaalistamaan mallia.
[muokkaa] Kirjallisuutta
[muokkaa] Lakatoksen teoksia
- Lakatos, Musgrave (toim.) (1970). Criticism and the Growth of Knowledge. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-07826-1
- Lakatos (1976). Proofs and Refutations. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-29038-4
- Lakatos (1977). The Methodology of Scientific Research Programmes: Philosophical Papers Volume 1. Cambridge: Cambridge University Press
- Lakatos (1978). Mathematics, Science and Epistemology: Philosophical Papers Volume 2. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-21769-5
[muokkaa] Muu kirjallisuus
- Brendan Larvor (1998). Lakatos: An Introduction. London: Routledge. ISBN 0-415-14276-8.
- John Kadvany (2001). Imre Lakatos and the Guises of Reason. Durham and London: Duke University Press. ISBN 0-8223-2659-0.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Science and Pseudoscience – Lakatoksen puhe aiheesta BBC Radion Open Universityssä vuodelta 1973
