Hait
Wikipedia
| Hait | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Hait (ylälahko Selachimorpha) ovat rustokaloja. Eri lajeja tunnetaan 368.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Haiden koko vaihtelee suuresti lajista riippuen. Pienin laji on kääpiöhai, joka kasvaa vain parikymmentäsenttiseksi. Suurin hailaji, valashai (Rhincodon typus), voi kasvaa 15 metrin pituiseksi. Kaikista lajeista puolet on kooltaan alle metrin pituisia. Erot ulkonäössä ja elintavoissa ovat eri lajeilla varsin suuret. Yhteisiä piirteitä ovat mm. avonaiset kidukset, pariton selkäevä, parilliset rintaevät ja useimmilla lajeilla voimakkaat leuat ja terävät repimiseen soveltuvat hampaat.
Suurimmat lajit ovat valashai, valkohai,jättiläishai, holkeri ja vasarahai. Erikoisimpia lienevät enkelihai, partahai, sitruunahai ja piikikäs kääpiöhai. Tunnetuimmat hailajit ovat valkohai ja tiikerihai. Suurimman kohdatun valkohain väitetään olleen 6,1 metriä pitkä ja painaneen noin 3 000 kiloa (1945) eli noin viidenkymmenen ihmisen painoinen.
[muokkaa] Elinympäristö
Suurin osa haista elää valtamerissä, mutta joitakin lajeja tavataan joissa ja järvissä, kuten Missisipissä Amerikassa ja Amazonjoessa Brasiliassa. Esimerkiksi härkähaita Carcharhinus leucas uskaltautuu joskus jokiin, vaikka se elääkin pääasiallisesti meressä.
Hengittääkseen useimpien haiden on uitava koko ajan, jotta vesi virtaisi niiden kidusten läpi. Tästä syystä hait eivät nuku samalla tavalla kuin ihminen, vaan niillä on aktiivisia ja ei-aktiivisia ajanjaksoja. Jotkut lajit kuten partahai pystyvät kuitenkin hengittämään paikalla ollessaan. Jotkut lajit liikkuvat parvissa.
Valkohait voivat käydä myös toisten haiden kimppuun, kun taas valashait ovat ihmiselle täysin harmittomia.
[muokkaa] Ravinto
Suurin osa lajeista on petokaloja, jotka syövät pääasiassa kaloja, merikilpikonnia ja hylkeitä. Hailla on kehittynyt värinäkö ja erittäin hyvä haju- ja makuaisti. Niillä on tarkan kylkiviiva-aistin lisäksi sähköaisti, jolla ne pystyvät tuntemaan muiden eläinten aiheuttamat sähkökentät ja löytämään siten esimerkiksi pohjaan kaivautuneen saaliseläimen.
Haiden ruokavaliot vaihtelevat lajeittain, mutta lähes kaikki hait ovat lihansyöjiä. Jotkut hait, kuten valkohai, lyhyt eväinen mako, tiikeri ja vasarahai, ovat petokaloja, jotka syövät kalaa, kalmareita, muita haita ja nisäkkäitä kuten hylkeitä. Suurimmat hait syövät jopa pieniä valaita. Jotkut hait, kuten seepransarvihai, enkelihai ja wobbegong, ovat hitaasti uivia suuria lihansyöjiä, jotka murskaavat ja syövät kuorikaloja, rapuja ja simpukoita.
Eräät lait kuten valashait syövät planktonia.
[muokkaa] Kehitys
Todisteet varhaisista haista löytyvät fossiileista. Varhaisista haista ei ole jäänyt paljon muuta jäljelle kuin hampaita, koska hailla ei ole luustoa, vaan ne koostuvat rustosta. Hailla oli suipot hampaat ja ne olivat yli metrin pituisia kalansyöjiä.
Carcharodon megalodon eli megalodon oli varhainen lihansyöjähai. Se oli yli 16 metriä pitkä ja sen hampaat 18 cm pitkät. Sen ravinto koostui pääasiallisesti valaista. Luultavasti megalodon kuoli sukupuuttoon, koska sen ravintona olleet valaat muuttivat napapiirien kylmemmille vesille, minne megalodonit eivät voineet niitä seurata.
[muokkaa] Viholliset
Hailla ei ole muita luonnollisia vihollisia kuin toiset hait ja ihminen, sekä jotkin delfiinilajit kuten miekkavalaat. Saasteet vähentävät haikantoja. Joka vuosi yli 100 miljoonaa haita kuolee kalaverkkoihin ja laivan potkureihin jääneinä. Niitä myös kalastetaan ruuaksi; esimerkiksi Aasiassa valmistetaan haineväkeittoa, jota varten hai nostetaan laivaan, siltä katkaistaan evät ja loppu heitetään takaisin mereen.
[muokkaa] Haiden hyökkäykset
Vuosittain tapahtuu noin 50 hain hyökkäystä ihmisen kimppuun. Näistä suurin osa tapahtuu Australian koillisrannikolla ja Floridassa, joissa vesiurheilu, kuten sukellus ja surffaus, on suosittua.
Australian 200-vuotisen historian aikana ovat hait hyökänneet 548 kertaa ihmisen kimppuun, joista 182 johti uhrin kuolemaan. New South Walesin osavaltiossa on tapahtunut eniten haihyökkäyksiä. New South Walesissa hait ovat puraisseet ihmistä 205 kertaa (joista 69 kuolemantapausta), Queenslandissa 201 kertaa (joista 68 kuolemantapausta). Viimeisten 30 vuoden aikana hait ovat olleet syyllisiä 31 ihmishengen menetykseen, joista 12 Queenslandissa ja kaksi New South Walesin osavaltiossa.
Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja haita kohtaan, vaikka ne hyökkäävät suhteellisen harvoin ihmisen kimppuun. 11 ihmistä on kuollut hain puremiin Australiassa vuosien 1980 ja 1990 välillä. Samana aikana 20 on kuollut ampiaisenpistoihin ja 19 salamaniskuihin. 48 % hyökkäyksistä päättyy saaliin kuolemaan, harva maapeto yltää samaan. On tutkittu, että hait eivät pidä ihmisten lihasta.lähde?
[muokkaa] Elokuvat
Haista on tehty monia elokuvia, kuten Tappajahai-elokuvat sekä Deep Blue Sea.
