Hämeen lääni

Wikipedia

Hämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Häme, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Nykyisin alueen eteläosat, pääosin Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat, kuuluvat Etelä-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki entisen Hämeen läänin pääkaupunki Hämeenlinna on. Entisen läänin pohjoisosat eli Pirkanmaaan maakunta kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

[muokkaa] Historiaa

Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui.

Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna.

Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat.

Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies.

Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776.

Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827.

Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni.

Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli.

Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

[muokkaa] Hämeen läänin kunnat

Aitolahti (liitetty 1966 Tampereeseen)
Akaa (liitetty 1946 Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen, Toijalaan ja Viialaan)
Asikkala
Eräjärvi (liitetty 1973 Oriveteen)
Etelä-Pirkkala (1921–1937, nimeksi Pirkkala 1938)
Forssa
Hattula
Hauho
Hausjärvi
Hollola
Humppila
Hämeenkoski (vuoteen 1994 nimenä Koski Hämeenlääni (Hl), Suomessa oli myös Koski Turun- ja Porin lääni (Tl)
Hämeenkyrö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Hämeenlinna
Hämeenlinnan maalaiskunta (liitetty 1948 Hämeenlinnaan)
Ikaalinen (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Janakkala
Jokioinen
Juupajoki
Jämsä (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Jämsänkoski (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Kalvola
Kangasala
Kihniö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Koijärvi (liitetty 1969 Forssaan ja Urjalaan)
Korpilahti (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Koskenpää (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Koski Hl (1995 nimeksi Hämeenkoski)
Kuhmalahti
Kuhmoinen (siirretty 1974 Keski-Suomen lääniin)
Kuorevesi
Kuru
Kylmäkoski
Kärkölä
Lahti
Lammi (nimenä aikaisemmin Lampi)
Lempäälä
Loppi
Luopioinen
Längelmäki
Messukylä (liitetty 1947 Tampereeseen)
Mouhijärvi (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Muurame (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Mänttä (1920– )
Nastola
Nokia
Orivesi
Padasjoki
Parkano (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Perttula (1893 nimeksi Ypäjä)
Pirkkala (jaettiin 1921 Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi, vuonna 1938 Etelä-Pirkkalan nimi muuttui Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan nimi Nokiaksi)
Pohjaslahti (liitetty 1973 Virtoihin ja Vilppulaan)
Pohjois-Pirkkala (1921–1937, 1938 nimeksi Nokia)
Pälkäne
Renko
Riihimäki
Ruovesi
Sahalahti
Somerniemi (liitetty 1977 Someroon)
Somero (siirretty 1990 Turun ja Porin lääniin)
Suoniemi (liitettiin 1973 Nokiaan Turun ja Porin läänistä)
Säynätsalo (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
Sääksmäki (liitetty 1973 Valkeakoskeen)
Tammela
Tampere
Teisko (liitetty 1972 Tampereeseen)
Toijala
Tottijärvi (liitetty 1976 Nokiaan)
Tuulos
Tyrväntö (liitetty 1971 Hattulaan)
Urjala
Valkeakoski
Vanaja (jaettiin 1967 Hämeenlinnan, Janakkalan, Rengon ja Hattulan kesken)
Vesilahti
Viiala (kunnaksi 1932)
Viljakkala (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
Vilppula (1904– )
Virrat (siirretty 1969 Vaasan läänistä)
Ylöjärvi
Ypäjä (aiempi nimi Perttula)

[muokkaa] Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.

Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
J. Snellman v.t. maaherrana 1831
Carl Otto Rehbinder 1841–1863
Samuel Werner von Troil 1863–1865
Klaus Herman Molander 1865–1869
Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
Torsten Costiander 1887–1895
Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
Isidor Svertschkoff 1901–1904
Alexander Pappkoff 1904–1906
Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
[[Albert Alexander von Hellens 1919–1930
(Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
Jorma Tuominen 1959–1972
Waldemar Sandelin 1973–1978
Risto Tainio 1979–1994
Kaarina Suonio 1994–1997