Connemaranponi
Wikipedia
Connemaranponi (myös pelkkä connemara) on Länsi-Irlannista Connemaran alueelta kaikkialle maailmaan levinnyt kookas ponirotu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Polveutuminen ja historia
Connemaranponin katsotaan polveutuvan kelttien Irlantiin 2500 vuotta sitten tuomista poneista. Samasta ponikannasta katsotaan polveutuvan myös esimerkiksi ylämaan- ja shetlanninponien sekä vuonohevosten. Legendana kerrotaan myös, että connemaranponi polveutuisi Espanjan armadan haaksirikosta 1588 Irlannin rannoille pelastuneista andalusianhevosista, ja onkin mahdollista että tällä tavalla tai kauppiaiden mukana Irlantiin päätyneet espanjalaiset hevoset olisivat risteytyneet ja jonkin verran vaikuttaneet rotuun.
1700-luvulta alkaen, erityisesti 1800-luvun lopulla, connemaroja risteytettiin runsaasti walesincobien, arabien, englannintäysiveristen, hackney-hevosten ja norfolk roadsterien kanssa tavoitteena parempi käyttöhevonen. Summittaiset risteytykset johtivatkin 1920-luvulla alkuperäisen connemaranponin lähes täydelliseen katoamiseen. 1923 perustettiin connemaranponikasvattajien yhdistys Connemara Pony Breeders Society suojelemaan rodun puhtautta, ja 1926 perustettiin rodun kantakirja. 1940-luvulla connemaroihin kuitenkin vielä risteytettiin arabia ja englannintäysiveristä sekä irlanninvetohevosta sukusiitoksen estämiseksi.
Connemaranponi on ankaran kasvuympäristönsä erittäin kestäväksi muokkaama ponirotu, jota Connemaran alueen asukkaat käyttävät kaikkiin maatöihinsä ja joka on myös erinomainen, hyppylahjoistaan kuuluisa ratsuponi. Risteytykset suurensivat connemaranponin kokoa ja loivat sille kauniin ulkomuodon ja hienot liikkeet. Nykyinen connemara on isokokoinen ja jalo poni, jolla on erinomaisen puhdas rakenne. Se on vahvarunkoinen ja -luustoinen.
[muokkaa] Nykyinen connemaranponi
Connemaranponi on yksi parhaista koko perheen hevosroduista, jolla myös aikuiset voivat sen koon ja vankan rakenteen ansiosta ratsastaa. Se on luonteeltaan älykäs ja helppo käsitellä, yleensä myös hyvin terve ja varmajalkainen.
Connemaranponeja risteytetään paljon täysiverihevosten kanssa tuloksena erinomaisia kilpahevosia, etenkin esteratsuja. Myös puhtaat connemarat, jotka eivät aina jää ponikokoisiksi, menestyvät kilpailuissa erinomaisesti. Puoliksi connemaraverta oli myös ainoa olympialaisissa koskaan kilpaillut poni, 145 cm korkea Stroller, joka kuului 1968 Iso-Britannian joukkueeseen ja voitti esteratsastuksessa henkilökohtaisen hopeamitalin.
Connemaranponit ovat säkäkorkeudeltaan 128–148 cm. Myös ponikoon ylittäviä yksilöitä syntyy, mutta niitä ei hyväksytä rotuun (joskin ylikorkeat tammat voivat päästä esikantakirjaan). Yleisin väri on kimo, seuraavaksi yleisimmät ovat musta, ruunikko ja ruunivoikko. Myös päistärikköjä, rautiaita, voikkoja ja kermanvärisiä connemaranponeja esiintyy; kermanväriset yksilöt voi rekisteröidä rotuun, mutta niitä ei oteta kantakirjaan. Vaikka rodun yhteydessä usein puhutaan hallakkoväristä, kyse on ilmeisesti ruunivoikkojen (mahdollisesti mustanvoikkojenkin) aiemmasta virheellisestä tunnistamisesta hallakoiksi. Ainakaan nykyään connemaroissa ei tiettävästi esiinny hallakkovärejä. (Myös englanninkielinen hevosväritermi dun kattoi aiemmin suomenkielisen "hallakon" tapaan niin ruunihallakot kuin ruunivoikotkin.)
[muokkaa] Connemaranponi Suomessa
Suomessa on noin 400 connemaraa, ja varsoja syntyy vuosittain parikymmentä. Connemaranponeilla on Suomessa myös kantakirja.
