Bijelo Polje
Wikipedia
| Bijelo Polje (Бијело Поље) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Sijainti | 44° 5' 19 N 18° 11' 9 E |
||||
| Valtio | Montenegro | ||||
| Perustamisvuosi | |||||
| Väkiluku (2003) - yhteensä - kaupunki - kunta |
89 124 32 000 57 124 |
||||
| Pinta-ala | 924 km² | ||||
| Väestötiheys | 96,5 as/km² | ||||
| Korkeus | 584 m | ||||
| Pormestari | Tarzan Milošević | ||||
| Kotisivu | Bijelo Poljen sivut | ||||
Bijelo Polje (Бијело Поље) on kaupunki ja kunta Montenegron pohjoisosassa Serbian vastaisella rajalla. Nimi Bijelo Polje tarkoittaa valkoista peltoa.
[muokkaa] Väestö
Vuonna 2003 Bijelo Poljen alueella oli 89 124 asukasta, joista asui kaupungissa 32 000 ja kunnassa 57 124. Kunnan asukkaista oli samana vuonna serbejä 36,31 prosenttia, bosniakkeja 25,22 prosenttia, slaavi-muslimeita 17,18 prosenttia ja montenegrolaisia 16,13 prosenttia.
Kaupungin asukkaista on noin 55 prosenttia ortodokseja ja noin 45 prosenttia sunni muslimeita.
[muokkaa] Historia
Bijelo Polje kuului Ottomaanien valtakunnan alaisuuteen vuoteen 1912, jolloin se Balkanin sotien yhteydessä liitettiin Montenegroon. Ottomaanien vallan aikana kaupunki tunnettiin nimellä Akovo.
[muokkaa] Kulttuuri
Kaupungin tunnetuin rakennus on keskiaikainen Pyhän Pietarin kirkko (Crkva Svetog Petra).
Bijelo Poljen alueelta on kotoisin monia kuuluisia kirjailijoita, kuten Avdo Medjedović, Ćamil Sijarić ja Miodrag Bulatović sekä Risto Ratković, joka kirjoitti ensimmäisen montenegrolaisen novellin Nevidbog, jonka tapahtumat sijoittuvat Bijelo Poljen alueelle. Kaupunki on myös tunnettu mineraalivedestään, jota kutsutaan nimellä Rada.
 |
Montenegron kaupungit / kunnat |
| Andrijevica | Bar | Berane | Bijelo Polje | Budva | Cetinje | Danilovgrad | Herceg Novi | Kolašin | Kotor | Mojkovac | Nikšić | Plav | Plužine | Pljevlja | Podgorica | Rožaje | Šavnik | Tivat | Ulcinj | Žabljak |
