Web Analytics
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Yamagata Aritomo – Wikipedia

Yamagata Aritomo

Wikipedia

Yamagata Arimoto (山縣 有朋, 22. huhtikuuta 18381. helmikuuta 1922) prinssi, kenraali ja japanilainen poliitikko. Hän oli Japanin kolmas (1889–1891) ja yhdeksäs (1898–1900) pääministeri ja ensimmäinen Meiji-perustuslain jälkeen.

Pääministerikaudet: 24. joulukuuta 1889-
6. toukokuuta 1891 yht. 499 päivää.
8. marraskuuta 1898-
19. lokakuuta 1900 yht. 711 päivää.
Pääministerinä: Yhteensä 1210 päivää
Edelsi pääministeri: Kuroda Kiyotaka
Ōkuma Shigenobu
Seurasi pääministeri: Matsukata Masayoshi
Itō Hirobumi IV-hallitus
Poliittinen kanta: Militaristinen, puolueiden vastainen

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Yamagata syntyi Yamaguchin prefektuurissa pienessä Hagin linnoituskaupungissa. Yamagatan perhe kuului alempaan samuraisäätyyn. Poliittisen heräämisen Yamagata koki Yoshida Shoin ylläpitämässä Shoka Sonjuku -koulussa, jossa myös Yamagatan tuleva poliittinen vastustaja Itō Hirobumi hieman myöhemmin opiskeli.

[muokkaa] Nuoruusuusvuosien kapinallisuus

Yamagatan uudistusmielisyys löysi vastakaikua sonnō jōi-liikkeestä, joka halusi estää länsimaisten vaikutteiden lisääntymisen Japanissa. Shōgunaatin kykenemättömyys uudistaa Japania nuorten samuraiden haluamin tavoin sai Choshun ja Satsuman provinssien samurait asettumaan shōgunaattin valtaa vastaan. Yamagatan johti kapinassa Kiheitai-osastoa, joka sotilaat olivat maanviljelijöitä sekä samuraita. Shōgunaattia vastaan kapinoineista joukoista juuri Kihetai-osastosta tuli kuuluisin. Myöhemmin Choshun provinssissa palvellessaan Yamagata joutui todistamaan kuinka brittiläisten joukkojen tykkituli moukaroi Shimonosekin kaupunkia. Brittien tehokkuus sai Yamagatan vakuuttuneeksi, että Japania oli välttämättömästi ja pikaisesti modernisoitava länsimaisten valtioiden tarjoamien esimerkkien mukaan.

[muokkaa] Armeija uudistus

Yamagatan monista uudistuksista suurin ja kauaskantoisin yksittäinen uudistus oli Japanin armeijan modernisoiminen. Eurooppalaisista valtiosta mallia hakiessaan Yamagata ihastui preussilaisten sotilaskoulutukseen. Yamagatan palattua 1870 tutustumis- ja oppimatkoiltaan takaisin Japaniin Preussin mallin mukainen sotilaskoulutus otettiin esikuvaksi asevoimien modernisaatiossa. Yamagatan tekemät uudistukset armeijassa tarkoittivat siirtymistä värvättyyn varusmiesarmeijaan. Vanha samuraihin luottanut armeija muuttui myös aseistukseltaan, tuliaseet nousivat miekkoja tärkeimmiksi. Armeijan rungon ja aseistuksen lisäksi Yamagata keskittyi uusien taktiikoiden opettamiseen.

Yamagata murskasi aikakaudelle modernein asein ja taktiikoin 1877 Satsumassa Saigo Takamorin johtaman 40000 samurain kapinan. Satsuman samuraiden selkeä kukistuminen osoitti viimeistään tuolloin, että samuraiden aikakausi Japanin armeijan selkärankana oli tullut tiensä päähän.

[muokkaa] Poliittinen ura

Yamagata oli toiminut korkeana upseerina sotaministeriön neuvonantajana jo 1870-luvun alussa armeija uudistuksen yhteydessä, mutta Satsuman kapinoinnin yhteydessä 1877 Yamagata nimitettiin sotaministeriksi. Japanin ensimmäisessä hallituksessa 1883 Yamagata sai sisäministerin salkun. Yamagatasta tuli 1889 uuden Meiji peruslain käyttöön ottamisen jälkeen ensimmäinen pääministeri. Hallintoneuvoston johtajana Yamagata toimi 1893-1894. Yamagatan sotilasuran kohokohta tapahtui, kun hänet ylennettiin marsalkaksi 1898.

Yamagatan ja Itōn poliittinen yhteistyö katkesi riitaan puolueiden merkityksestä. Yamagatan käsityksen mukaan puolueet olivat vain muutamien agendojen dominoimia järjestöjä. Kahden valovoimaisimman johtajan riitely, teki Japanin 1900-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä Yamagatan ja Itōn suojattien vallassa vuorottelemista.

Venäjän ja Japanin sodan aikana Yamagata toimi päämajan komentajana ja toimistaan sodassa keisari antoi Yamagatalle prinssin arvon, korkeimman kunnianosoituksen mitä japanilainen saattoi saada.

Japanissa keisarin vaihdoksen yhteyteen kytkeytynyt Taisho-demokratia muokkasi poliittista kenttää puolueille suotuisaksi. Riisikapinoiden jälkeen 1918 Hara Kein tultua pääministeriksi Japanissa toimi ensimmäisen kerran monipuoluejärjestelmä. Puolueiden syntymisen ja kukoistamisen aikana Yamagata jäi poliittisesti varjoon. Viimeisinä vuosinaan Yamagata toimi äänekkäänä, mutta vaikutusvaltaisena poliittisena toimijana.

THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu