Vyötiäiset
Wikipedia
| Vyötiäiset | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Yhdeksänvyövyötiäinen |
||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Vyötiäiset (Dasypodidae) on vajaahampaisten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo.
Vyötiäisiä elää Amerikan mantereilla erilaisissa ympäristöissä 20 lajia, joista kaksi, myyrävyötiäinen ja jättiläisvyötiäinen, on listattu uhanalaisiksi. Yhdysvalloissa elää vain yksi laji, yhdeksänvyövyötiäinen (engl. armadillo), maan eteläosissa.
Vyötiäisten keskipituus on häntä mukaan luettuna noin 75 senttimetriä. Laiskiaisten tavoin suurimmat yksilöt elivät esihistoriallisella ajalla, sillä glyptodon painoi lähes kaksi tonnia.
Vyötiäiset käyttävät kynsiään kaivaakseen ruokaa tai pesäkolon, joita se tekee kosteaan maaperään purojen, virtojen, kuivuneiden jokien tai sadekaudella täyttyvien uomien läheisyyteen. Vyötiäisten ruokavalio koostuu toukista, hyönteisistä ja muista selkärangattomista.
Vyötiäisten tärkein puolustuskeino saalistajia vastaan on panssarimainen, kova päällimmäinen ihokerros. Lajit kuitenkin käyttävät sitä eri tavoin. Esimerkiksi brasilianpallovyötiäinen kiertyy palloksi. Lajit erotellaan usein sen mukaan, kuinka monta vyötä niillä on panssarissaan.
Lepratutkimukseen käytetään usein vyötiäisiä, sillä ne ovat ainoat tunnetut eläinlajit, jotka voivat sairastua tautiin, ihmisen lisäksi. Vyötiäiset ovat erityisen alttiita alhaisen, ja samalla leprabakteerin (Mycobacterium leprae) kannalta suotuisan, ruumiinlämpönsä takia.
Dasypus-suvun vyötiäiset ovat tieteen kannalta kiinnostavia myös erikoisen lisääntymistapansa takia: Poikueeseen syntyy aina identtiset neloset. Koska poikaset ovat aina identtisiä, ne antavat tieteelle otollisen tutkimusalustan. Monialkioisuus on, kaikista muista vyötiäisistä poiketen, ainoastaan Dasypus-suvun ominaisuus.
