Vuodenaika
Wikipedia
| Vuodenaika | Kuukausi |
|---|---|
| Talvi | Tammikuu |
| Helmikuu | |
| Kevät | Maaliskuu |
| Huhtikuu | |
| Toukokuu | |
| Kesä | Kesäkuu |
| Heinäkuu | |
| Elokuu | |
| Syksy | Syyskuu |
| Lokakuu | |
| Marraskuu | |
| Talvi | Joulukuu |
Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita. Niiden vaihtelu on seurausta maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta suhteessa Aurinkoon. Kaltevuuden vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja siksi eri kulttuureissa on erilaisia tapoja jaotella vuosi osasiinsa. Esimerkiksi päiväntasaajan lähellä sijaitsevilla alueilla puhutaan vain sateisesta tai monsuuni- ja kuivasta kaudesta. Toisaalta Australian pohjoisosissa elävät alkuperäiskansat jakavat vuoden peräti kuuteen vuodenaikaan. Suomalaisesta näkökulmasta on luontevaa jakaa vuosi neljään vuodenaikaan: talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vuodenajat
[muokkaa] Talvi
Talvi määritellään kestämään usein välillä 1. marraskuuta–31. maaliskuuta. Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 0 °C:n. Etelässä talvi yleensä alkaa marraskuun aikana ja Lapissa lokakuun puolivälissä. Talvisin autoissa käytetään nasta- tai kitkarenkaita.
[muokkaa] Kevät
Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.
[muokkaa] Kesä
Kesällä vuorokauden keskilämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.
[muokkaa] Syksy
Syksyllä vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.
[muokkaa] Vuodenajat eri asteikoilla
| Pohjoinen pallonpuolisko | Kuukausi | Eteläinen pallonpuolisko | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Perinteinen | Meteorologinen | Astronominen | Meteorologinen | Astronominen | |
| Talvi | Talvi | Talvi | Tammikuu | Kesä | Kesä |
| Kevät | Helmikuu | ||||
| Kevät | Maaliskuu | Syksy | |||
| Kevät | Huhtikuu | Syksy | |||
| Kesä | Toukokuu | ||||
| Kesä | Kesäkuu | Talvi | |||
| Kesä | Heinäkuu | Talvi | |||
| Syksy | Elokuu | ||||
| Syksy | Syyskuu | Kevät | |||
| Syksy | Lokakuu | Kevät | |||
| Talvi | Marraskuu | ||||
| Talvi | Joulukuu | Kesä | |||
[muokkaa] Vuodenajat kuvina
 Talvella kasvit ovat levossa. |
 Keväällä kasvit alkavat jälleen kasvamaan. |
 Kesä on kasvun aikaa. |
 Syksyllä puut kellastuvat ja pudottavat lehtensä. |
[muokkaa] Vuodenaikojen syyt
Maa kiertää aurinkoa yhden kierroksen kerran vuodessa. Maan vuodenajat aiheutuvat maan akselikallistumasta, jonka takia aurinko lämmittää talvella enemmän eteläistä pallonpuoliskoa ja kesällä pohjoista, ja syksyllä ja keväällä molempia yhtä paljon. Maan akselin suunta pysyy ratakierroksen ajan suunnilleen vakiona. Aurinko paistaa eri vuodeanaikoina eri kulmista, koska akselin kallistuma siirtää auringon keskipäiväkorkeutta maan kiertäessä radallaan. Matalalta talvella paistava aurinko ei juurikaan lämmitä. Maa kiertää Aurinkoa hieman soikealla radalla, jossa Maa on kerran vuodessa Aurinkoa lähinnä ja toisen kerran kauimpana. Aurinko lämmittää maata hieman enemmän, kun Maa on lähellä Aurinkoa. Tämä ei juurikaan vaikuta vuodenaikoihin, koska maapallon rata on vain hieman soikea. Itse asiassa Maa on lähimpänä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Koska vuodenajat johtuvat akselikallistumasta, pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon vuodenajat ovat vastakkaisia: etelässä on talvi silloin, kun pohjoisessa on kesä.
Vuodenajat johtuvatkin pääasiassa siitä, että maapallon akseli on kallellaan ja säilyttää suunnilleen saman asennon kierros kierrokselta. Tällöin talvella pohjoinen pallonpuolisko osoittaa hieman pois auringosta ja eteläinen napa enemmän aurinkoon päin ja siellä on kesä. Talvella aurinko paistaa matalalta ja kesällä korkealta. Kun maa kiertää radallaan, akselin suunta pysyy samana ja pohjoiselle pallonpuoliskolle tuleva säteily muuttuu. Syksyllä ja keväällä akseli on kallellaan Aurinkoon nähden siten, ettei se vaikuta pallonpuoliskoille tulevaan säteilyyn. Pohjoisen pallonpuoliskon kesällä maapallon akselin pää, pohjoisnapa osoittaa hieman aurinkoon päin. Maan akselikallistuma on noin 23,5 astetta. Vuodenajat ovat erilaisia eri leveysasteilla. Pohjoisen napapiirin noin 66,5 astetta pohjoispuolella kesällä aurinko ei laske kesällä lainkaan. Siellä tulee talvella kaamos, jolloin aurinko ei nouse päivälläkään. Kaamoksen takia napaseutujen talvet ovat erittäin kylmiä. Tällöinkin ilmakehä saattaa sirottaa hämärää valoa joulukuisena yönä. Kravun ja Kauriin kääntöpiirien 23,5° P - 23,5° E välissä, varsinkin päiväntasaajalla, on aina kuumaa. Päiväntasaajan lähettyvillä vaihtelee sateisuus. Eniten sataa auringon kulkiessa alueen yli. Tämä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. Näin maa voidaan jakaa kylmään napapiirin pohjoiseen, leuhkeaan naapiirin ja kääntöpiirin väliseen sekä päiväntasaajan ja kääntöpiirin väliseen kuumaan vyöhykkeeseen.
Maan kiertoon auringon ympärille liittyvää sanastoa
- Pohjoisnapa ja etelänapa: maan kuvitteellisen akselin kiertonavat.
- Päiväntasaaja jakaa maan pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon.
- Kesäpäivänseisaus: Kesäpäivä alkaa lyhetä.
- Syyspäiväntasaus: Päivä ja yö syksyllä yhtä pitkät.
- Talvipäivänseisaus: Päivä alkaa pidetä.
- Kevätpäiväntasaus: Päivä ja yö keväällä yhtä pitkät.
- Kravun kääntöpiiri: leveysaste 23,5 pohjoista, joka on maan akselikallistuman verran.
- Kauriin kääntöpiiri: leveyaste 23,5 eteläistä.
- Pohjoinen napapiiri: leveyaste 67,5 eteläistä, jonka pohjoispuolella on kesäyön aurinko ja kaamosyö.
- Eteläinen napapiiri: leveysaste 63,5 pohjoista, jonka eteläpuolella kesäyön aurinko ja talven kaamosyö.
Pitkänä aikavälinä, vuosituhansien kuluessa, maan radan soikeus ja akselin kallistuma muuttuvat ja vuodenajatkin sen mukana.
