Vihviläkasvit
Wikipedia
| Vihviläkasvit | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Röyhyvihvilä (Juncus effusus) |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Vihviläkasvit (Juncaceae) on Poales-lahkoon kuuluva yksisirkkaisheimo.
Vihviläkasvit ovat tavallisesti karvattomia ja mättäitä muodostavia ruohoja, joiden varret ovat liereät. Lehdet ovat usein yksipintaisia ja liereitä. Niiden lehtitupet ovat avonaisia ja joskus kielekkeellisiä ja korvakkeellisia. Kukat ovat harvoin 2-lukuisia, yleensä yksisirkkaisille tyypilliseen tapaan 3-lukuisia. Kukkalehdet sijaitsevat viidessä kiehkurassa ja kehälehdet ovat nahkeat. Sikiäimessä on kutakin emilehteä kohden yksi pohjaistukallinen tai monta keski-istukallista siemenaihetta. Vartaloita on tavallisesti yksi, mutta se on haaroittunut.
Vihviläkasveja kasvaa kaikkialla maapallolla, erityisesti kuitenkin Andeilla, joiden alueelta on tavattu kolme endeemistä eli kotoperäistä sukua. Eteläisestä Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista on löytynyt kaksi kotoperäistä sukua. Yhteensä sukuja on seitsemän ja niissä 430 lajia.
[muokkaa] Suomen vihviläkasvit
Vihviläkasvit kuuluvat myös oman maamme kasvistoon, jossa niitä edustaa kaksi sukua ja 30 lajia.
- Juncus, vihvilät
- J. filiformis, jouhivihvilä
- J. arcticus, ruijanvihvilä
- J. balticus, merivihvilä
- J. inflexus, sinivihvilä
- J. effusus, röyhyvihvilä
- J. conglomeratus, keräpäävihvilä
- J. trifidus, tunturivihvilä
- J. squarrosus, harjasvihvilä
- J. compressus, tannervihvilä
- J. gerardii, suolavihvilä
- J. tenuis, nurmivihvilä
- J. bufonius, konnanvihvilä
- J. ranarius, sammakonvihvilä
- J. ensifolius, miekkavihvilä
- J. bulbosus, rentovihvilä
- J. alpinoarticulatus, rantavihvilä
- J. articulatus, solmuvihvilä
- J. biglumis, kaksikkovihvilä
- J. triglumis, kolmikkovihvilä
- J. stygius, rimpivihvilä
- Luzula, piipot
- L. campestris, ketopiippo
- L. multiflora, nurmipiippo
- L. pallescens, kalvaspiippo
- L. sudetica, sykeröpiippo
- L. arcuata, kaaripiippo
- L. spicata, tähkäpiippo
- L. luzuloides, valkopiippo
- L. wahlenbergii, tunturipiippo
- L. parviflora, röyhypiippo
- L. pilosa, kevätpiippo
