Verenkierto
Wikipedia
Verenkierto on järjestelmä, jolla elimistön soluille kuljetetaan verisuonten avulla ravintoa ja happea sekä solujen tuottamia kuona-aineita ja hiilidioksidia kuljetetaan maksaan ja keuhkoihin poistettavaksi elimistöstä ja käsiteltäväksi. Lisäksi verenkierto tasoittaa elimistön eri osien lämpötila- ja happamuuseroja, kuljettamalla lämpöenergiaa ja vety-ioneja. Myös elimistön puolustussolut leviävät verenkierron avulla paikasta toiseen.
[muokkaa] Verisuonisto
Verisuoniston muodostavat eläinkunnan kehojen suljetut putkistot, joiden sisällä veri virtaa. Verisuonien sisällä on paine, joka syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Verenpaineella tarkoitetaankin sydämestä verta poispäin vievien verisuonien eli valtimoiden sisällä vallitsevaa painetta.
[muokkaa] Suuri verenkierto ja pieni verenkierto
- Pienessä verenkierrossa sydämen oikea kammio pumppaa hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin, jossa verisolut vaihtavat sisältämänsä hiilidioksidin happeen. Keuhkoista hapekas veri palaa keuhkolaskimoa pitkin sydämen vasempaan eteiseen.
- Suuressa verenkierrossa sydämen vasen kammio pumppaa hapekkaan veren elimistöön, jossa kierrettyään se palaa takaisin sydämeen.
Valtimoissa veri etenee paineen vaikutuksesta. Laskimoissa pelkkä paine ei riitä, vaan niissä on myös läppiä, jotka estävät veren takaisin virtausta. Laskimoissa vastaavia läppiä tiedetään esiintyvän kirahvin kaulassa.
| Verenkierto |
|---|
| Veri | Sydän → Aortta → Valtimot → Hiussuonet → Laskimot → Onttolaskimo → Sydän → Keuhkovaltimo → Keuhkot → Keuhkolaskimo → Sydän |
