Vera Figner
Wikipedia
Vera Nikolajevna Figner tai Filippova (ven. Вера Николаевна Фигнер (Филиппова), 1852, Hristoforovka, Kazanin provinssi–1942, Moskova) oli Venäjän vallankumouspopulistisen liikkeen (narodnikit) johtaja.
Figner opiskeli lääketiedettä Zürichissa 1872–1875. Hän liittyi opiskelijajärjestöön, jonka jäsenet myöhemmin muodostivat sosiaalivallankumouksellisten ytimen. Figner palasi Venäjälle joulukuussa 1875 ja liittyi narodnikkeihin.
Vuosina 1877–1879 hän työskenteli lääkärin apulaisena maaseudulla, levittäen tsaarinvastaista propagandaa Saratovin ja Samaran ympäristössä. Hän liittyi 1879 Zemlja i Volja -liikkeeseen, ja liikkeen hajottua terroristihaaraan, joka muodosti Narodnaja Volja -ryhmän. Pidätysten jälkeen hänestä tuli ryhmän johtaja. Ryhmä levitti propagandaa intelligentsian joukossa, mutta suunnitteli myös salamurhia, mukaan lukien useita iskuja keisari Aleksanteri II:sta vastaan.
Figner osallistui Aleksanteri II:n murhayrityksiin 1880 Odessassa ja maaliskuussa 1881 Pietarissa. Keisarin murhan jälkeen Figner pakeni Odessaan, Etelä-Venäjälle ja yritti koota uutta ryhmää. Poliisi sai hänet kuitenkin kiinni helmikuussa 1883 ja sotaoikeus tuomitsi hänet kuolemaan syyskuussa 1884. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinikäiseksi vankeudeksi ja hän vietti 20 vuotta eristyksessä Pähkinäsaaren linnoituksessa. Tämän jälkeen hänet karkotettiin Arkangeliin 1904 ja sallittiin muuttaa ulkomaille 1906, jossa hän järjesti kampanjan poliittisten vankien puolesta. Hän liittyi sosialistisvallankumouksellisiin Jevno Azefin petturiksi paljastumiseen asti.
Palattuaan jälleen Venäjälle 1915 hän omistautui kirjallisuudelle ja sosiaalityölle. Lokakuun vallankumouksen (jota hän ei hyväksynyt) jälkeen hän julkisti muistelmansa (Запечатлённый труд). Kirja teki hänestä maailmankuulun. Figner kuului myös entisten poliittistenvankien ja karkotettujen yhdistykseen. Hän oli mukana toimittamassa lehteä Katorga i ssylka (Каторга и ссылка) ja kirjoitti useiden narodnikkien biografiat ja vallankumouksellisen liikkeen historian 1870- ja 1880-luvuilla.
