Venäjän ilmavoimat

Wikipedia

Venäjän ilmavoimat (VVS on translitteroitu lyhenne venäjänkielisestä nimestä Военно-воздушные силы) on Venäjän federaation erä puolustushaara. Venäjän laivastolla on omat ilmavoimat: Aviatsiya Voenno Morskogo Flota eli AV-MF. Myös Venäjän maavoimilla on omaa lentokalustoa.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Venäjän keisarikunta

Venäjän ilmavoimat luotiin hieman ennen I maailmansotaa. Tukikohtia sillä oli mm. Suomessa. Suomessa olevat tukikohdat sijaitsivat pääosin Lounais-Suomessa ollen Venäjän ja Pietarin suojausta. Ilmavoimia tuki lentokoneteollisuus, jonka tehtaita oli etenkin Pietarissa. Teollisuus valmisti lisenssillä pääosin ranskalaisia lentokoneita, painotuksen ollessa vesilentokoneissa.

[muokkaa] Neuvostoliitto

Venäjän luhistuttua ja kommunistisen järjestelmän noustessa ilma-ase oli 1920-luvun puoliväliin huonossa kunnossa. Tuolloin alkoi intensiivinen lentokoneiden kehitys, joka kiihtyi vuoden 1937 puhdistusten jälkeen. Leninin aikana kehityksen kohteena olivat etenkin ajankohtaan nähden valtavat pommikoneet. Tämä muuttui 1930-luvun alussa pyrkimykseen aikaansaada nopeita kokometallisia ja suorituskykyisiä lentokoneita. Esim. Polikarpov I-16 oli nk. ensimmäinen moderni hävittäjäkone.

[muokkaa] Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan edellä Neuvostoliitto sai lentosotakokemusta taisteluissa Japania vastaan Aasiassa ja Espanjan sisällissodassa. Kuten Suomi talvisodassa totesi, neuvostolentäjät lensivät ilman aloitteellisuutta ja joustavuutta. Saksan hyökättyä oppi meni perille vasta parin sotavuoden jälkeen. Tuolloin ongelmana oli uusien lentäjien huono lentotaito johtuen koulutuksesta. Sodan lopulla Jak-9 ja Il-2 osoittautuivat menestyksellisiksi. Raskaita pommikoneita Neuvostoliitolla ei ollut.

[muokkaa] Kylmä sota

Kylmän sodan aikana konekanta nousi suureksi, koneita oli käytössä yli 10 000 kappaletta.

[muokkaa] Neuvostoliiton jälkeinen aika

Joulukuussa 1991 Neuvostoliitto luhistui. Tällöin syntyi Venäjän federaatio ja muita maita kuten Valko-Venäjä, Ukraina, Kazakstan. Lentokalusto ja henkilöstö jakautui näiden kesken. 40 % konekannasta ja 65% henkilökunnasta jäi Venäjälle. Ukraina oli toinen suurempi sotilasmahti, jonka haltuun jäi mm. ydinohjuksia ja lentokoneteollisuutta. Ilmavoimat, VVS, organisoitiin uudelleen.

VVS osallistui taisteluihin Tsetseniassa 1999-2002. Tässä sodassa ilmavoimien ongelma oli selkeiden kohteiden vähyys.

2000-luvulla VVS on uudistanut kalustoaan Venäjän kasvaneiden öljytulojen avulla.