Veli Giovanni
Wikipedia
Hillari Johannes Viherjuuri eli Veli Giovanni (1889-1949), junailija Richard Grönrothin ja Emma Vähä-Uotilan poika, oli opettaja, toimittaja, kustannusjohtaja ja mainonnan lehtori. Perhe suomensi sukunimensä Grönroth Viherjuureksi vuonna 1906 yleisen suomalaisinnostuksen vallassa. [1]
Hillari Viherjuuri oli Uuden Suomettaren (myöh. Uusi Suomi) oikolukijana koulupoikana. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1911 ja maisteriksi 1913, jolloin hän lähti Moskovaan opiskelemaan venäjää vuodeksi. Suomalaisen Normaalilyseon venäjän ja suomen kielen opettajana hän oli 1914-1918. Sisällissodan jälkeen Viherjuuri oli Otavan reklaamijohtajana.
Hillarin veli Leonard Viherjuuri toimi Suomen Kuvalehden päätoimittajana vuodesta 1918. Koska Hillari halusi totta kai olla veljensä kanssa hyvissä väleissä, hän humoristisesti otti nimimerkikseen munkkinimeä muistuttavan Veli Giovannin tanskalaisen Jenny Blicher-Clausenin romaanin nimen mukaan. Johanneksen vastine italiaksi on Giovanni. [2]
Viherjuuri toimitti erilaisia pilalehtiä ja tehtäväkirjoja. Vuonna 1919 ilmestyi "Huvittavia tehtäviä lapsille". Samana vuonna ilmestyi "Jyry-Jaakon päiväkirja" sekä ensimmäiset "Pilajuttuja ja piirroksia" -lehdet. Pilajuttuja ilmestyi 178 lehteä vuoteen 1950 saakka. Hän toimitti myös vuosialbumia Kalle Viksari (1924-1950). Otavan julkaisema Kalle Viksari oli ensimmäinen säännöllisesti ilmestynyt suomalainen sarjakuvajulkaisu. Viherjuuri toimitti lisäksi sarjoja "Lasten oma kirja" ja "Poikien oma kirja" ja joululehteä Joulukärpänen.
Hänen tunnetuin kirjoittamansa sarjakuvansa oli Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927-1934. Junnulla oli monta eri piirtäjää: Alexander Tawitz, Poika Vesanto ja Arnold Tilgmann. Suomen Kuvalehdessä oli myös hänen toimittamansa Veli Giovannin Ajanvietesivu 1919-1936, joka sisälsi tehtäviä ja piirroksia, ja hänen kirjoittamansa ja Poika Vesannon piirtämä sarjakuva Kapteeni ja Ville, joka ilmestyi 1934.
Herra Kerhonen oli pyöreä porvarisherra, jota Viherjuuri ideoi 1930-1950. Piirtäjinä olivat Gösta Thilén ja Olavi Vikainen.
Viherjuuri luovutti testamentissaan originaalinsa Suomen taideteollisuusmuseolle. Viherjuuren työtä jatkoi jonkin aikaa tytär Irmeli Viherjuuri nimellä "Giovanna".
[muokkaa] Lähteet
- Sarjainfo 3/1999, H.J. Viherjuuri -Suomalaisen sarjakuvan varhainen luoja
- Jaakko Puokka: Kolmipäinen koira (Otava, Keuruu 1983), ISBN 951107556X
[muokkaa] Bibliografia
- Nimellä Veli Giovanni
- Huvittavia tehtäviä lapsille, piilokuvia, varjokuvia, kuva-arvoituksia y.m. (1919)
- Jyry-Jaakon päiväkirja (1919)
- Pilajuttuja ja piirroksia, koti- ja ulkomaista huumoria (1919-1950)
- Pelejä joita itse voi valmistaa ([1920])
- Yksinpelejä (1921)
- Uusia kouluvitsejä (1921)
- Pasiansseja, 34 helppoa korttiyksinpeliä (1921)
- Osaatko tehdä tämän? sormivoimistelu- y.m. huvittavia näppäryystemppuja (1921)
- Kouluvitsejä (1921)
- Valitut vitsit (1922)
- Hauskoja paperikäännöksiä (1922)
- Kalle Viksari ja muita sarjakuvia (1924)
- Kalle Viksari filmaa, uusia sarjakuvia (1925)
- Kalle Viksari lentää, uusi sarjakuvakokoelma (1926)
- Kalle Viksari autoilee, uusi sarjakuvakokoelma (1927)
- Pilajuttuja ja piirroksia, koti- ja ulkomaista huumoria (1927)
- Kysy vielä jotakin, 30 kysymyssarjaa, joissa yhteensä 1500 kysymystä vastauksineen (1928)
- Kalle Viksari purjehtii, uusi sarjakuvakokoelma (1928)
- Kalle Viksari näyttelee, uusi sarjakuvakokoelma (1929)
- Pilajuttuja ja piirroksia, koti- ja ulkomaista huumoria (1929)
- Kalle Viksari pyöräilee (1930)
- Kalle Viksari urheilee (1931)
- Kalle Viksari maalaa (1932)
- Kalle Viksari keksii (1933)
- Herra Kerhonen (1933)
- Kalle Viksari matkustaa (1934)
- Kalle Viksari kilpailee (1935)
- Suuri leikkikirja (1936)
- Kalle Viksari kalastaa ([1940])
- Pikku-Kärpänen (1941)
- Kalle Viksari ajaa (1941)
- Kalle Viksari auraa (1942)
- Kalle Viksari mottimetsässä ([1943])
- Pilajuttuja kokoelma, vitsejä ja kuvia (1947)
- Kalle Viksari maalaa (1949)
- Kalle Viksari matkustaa (1950), toim. Giovanna
