Vasemmistopuolue (Ruotsi)
Wikipedia
| Vänsterpartiet (V) Vasemmistopuolue |
||
|---|---|---|
|
|
||
 |
||
|
|
||
| Perustettu | 1917 | |
|
|
||
| Puheenjohtaja | Lars Ohly | |
| Varapuheenjohtajat | ||
| Puoluesihteeri | Anki Ahlsten | |
|
|
||
| Toimisto | Kungsgatan 84, Tukholma | |
| Äänenkannattaja(t) | ||
| Kotisivu | www.vansterpartiet.se | |
|
|
||
| Parlamentaarikot | 22 2 (europarlamentti) |
|
|
|
||
| Jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä |
GUE/NGL | |
Vasemmistopuolue (ruotsiksi: Vänsterpartiet) on poliittinen puolue Ruotsissa joka perustettiin sosiaalidemokraateista eronneena puolueena 1917. Puolueen nuorisojärjestö on nimeltään Nuori vasemmisto ja opiskelijajärjestö Vasemmiston opiskelijaliitto. Aikaisemmin puolue oli kommunistinen, mutta nykyisin se kuvailee itseään puolueohjelmassaan "feministiseksi, sosialistiseksi puolueeksi". Vasemmistopuolue ei ole koskaan ollut Ruotsin hallituksessa.
Vasemmistopuolueen sisarpuolue Suomessa on Vasemmistoliitto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Puolueella on ollut menneisyydessä useita eri nimiä:
- Ruotsin sosiaalidemokraattinen vasemmistopuolue 1917–1921
- Ruotsin kommunistinen puolue 1921–1967
- Vasemmistopuolue kommunistit 1967–1990
- Vasemmistopuolue 1990 lähtien
Vuonna 1917 perustivat mm. Zeth Höglund, Ture Neman, Fredrik Ström, Carl Lindhagen ja Karl Kilbom Ruotsin sosiaalidemokraattisen vasemmistopuolueen sosiaalidemokraateista eronneena puolueena. Kun RSV allekirjoitti 1921 Kominterin 21 teesiä ja muutti nimensä Ruotsin kommunistiseksi puolueeksi, niin siitä erosi pieni vähemmistö, joka perusti uuden puolueen samalla nimellä.
Vuosina 1919–1943 puolue muodosti Kominterin (Kommunistinen internationaali) ruotsalaisen osaston, joka oli tuolloin Kremlin valvonnasssa.
2. maailmansota oli puolueella vaikeaa aikaa; RKP oli ainoa puolue Ruotsissa joka tuki Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa. Kuten muutkin kommunistiset puolueet, teki RKP 1939 analyysin, että sota oli "imperialistinen sota".
Sodan aikana RKP oli ainoa puolue Ruotsissa, joka ei päässyt mukaan Per-Albin Hanssonin johtamaan kaikkien muiden puolueiden yhteishallitukseen. Sitä paitsi monia puolueen jäseniä pidätettiin sillä tekosyyllä, että he suunnitelivat valtiolle vihamielistä toimintaa. 2. maaliskuuta 1940 tapahtui maan historian pahin poliittinen attentaatti, kun puolueen lehden Norrskensflammanin toimitukseen tehtiin pommi-isku, jossa kuoli 5 ihmistä. Antikommunististen asenteiden johdosta puolue menetti kaikki edustajansa vuoden 1940 valtiopäivävaaleissa, mutta teki vahvan paluun 1944 ja sai ennätyssuuren kannatuksen, 10,3 %. Tosin korkea kannatus ei säilynyt, vaan seuraavissa vaaleissa puolueen kannatus oli 3,5–5,0 %.
Eurokommunismin vaikutuksesta puolue muutti nimensä 1967 Vasemmistopuolue kommunisteiksi. VPK oli Vietnamin sodan voimakas kritisoija ja se järjesti rahakeräyksiä FNL:n tukemiseksi. Samana vuonna puolueesta erosi pieni vähemmistö, joka perusti ensimmäisen "uusvasemmistolaisen" ryhmän Ruotsiin. Vuonna 1968 kun vasemmistolaisuus oli maassa voimakkainta, sai puolue kaikkien aikojen huonoimman vaalituloksen, vain 3,0 %. Sen sijaan sosiaalidemokraatit saivat tuolloin Ruotsin historian toiseksi parhaan tuloksen, 50,1 % äänistä.
Reaalisosialismin romahduksen jälkeen puolue luopui kommunismista sekä nimessään että ohjelmassaan. Vasemmistopuolue kasvatti kannatusta Gudrun Schymanin johtajakaudella niin paljon, että siitä tuli Ruotsin kolmanneksi suurin puolue; 1998 puolue sai valtiopäivävaaleissa 12 % äänistä. Siitä alkaen Vasemmistopuolue on tukenut yhdessä Ympäristöpuolue Vihreiden kanssa sosiaalidemokraatien vähemmistöhallitusta. Schyman rohkaisi puolueen uudistajia jotka eivät halunneet kutsua itseään kommunisteksi.
Helmikuussa 2003 Schyman erosi puolueen johdosta paljon huomiota herättäneen veroriidan takia. Samalla alkoi riita puolueen linjasta "uudistajien" ja "vanhoillisten" kesken. Riitely päättyi puoluekokouksessa tammikuussa 2006 uudistajien voittoon.
[muokkaa] Ideologia
Vasemmistopuolue perustaa politiikkansa kolmeen periaatteenseen-sosialismiin, feminismiin ja ympäristöajatteluun. Omasta mielestään Vasemmistopuolue on vallankumouksellinen puolue, mikä heidän mielestään tarkoittaa sitä, että yritetään muuttaa yhteiskuntaa sen rakenteista alkaen eli kamppaillaan sosialistisen yhteiskunnan puolesta ilman marxilaisia ideoita.
Ympäristöajattelu tarkoittaa Vasemmistopuolueen mielestä sitä, että se yrittää saada ekologista kestävää yhteiskuntaa. Puolueen mielestä ympäristötuhot johtuvat siitä, että yksityinen yritys pyrkii etupäässä tuottamaan voittoa ja että tätä ongelmaa ei voida ratkaista lopullisesti nykymuotoisessa yhteiskuntajärjestyksessä.
Feminismi on ollut uusi osa puolueen periaateohjelmaa vuodesta 1997 alkaen. Femistiset teoriat ovat kasvattanneet suosiotaan Vasemimmistopuolueen piirissä 1960-luvusta alkaen kun kampailu naisten oikeuksien puolesta sai teoreettisen taustan. Ennen entisen puheenjohtajan Gudrun Schymanin eroa ja Feministisen aloitteen perustamista oli puolue onnistunut lisäämään kilpailua tällä alueella (Feministinen aloite on uusi puolue Ruotsissa; se on perustettu 2005 ja pyrkii valtiopäiville 1. kerran syksyllä 2006).
[muokkaa] Puolueen kannnatus valtiopäivävaaleissa ja kansanedustajien määrä
- 1970 4,8 % 17
- 1973 5,3 % 19
- 1979 4,8 % 17
- 1982 5,6 % 20
- 1985 5,4 % 19
- 1988 5,8 % 21
- 1991 4,5 % 16
- 1994 6,2 % 22
- 1998 12,0 % 43
- 2002 8,3 % 29
- 2006 5,8 % 22
[muokkaa] Puheenjohtajat
- 1917–1924 Zeth Höglund
- 1921–1923 Karl Kilbom
- 1924–1929 Nils Flyg
- 1929–1951 Sven Linderot
- 1951–1964 Hilding Hagberg
- 1964–1975 Carl-Erik Hermasson
- 1975–1993 Lars Werner
- 1993–2003 Gudrun Schyman
- 2003–2004 Ulla Hoffman (varapuheenjohtaja)
- 2004– Lars Ohly
