Vapo
Wikipedia
Vapo Oy on Suomen valtion ja Metsäliitto Osuuskunnan yhdessä omistama pääasiassa biopolttoaineiden ja sahatavaran tuotantoon keskittynyt yhtiö, joka on maailman johtava turveteollisuusyritys. Suomen valtio omistaa Vapon osakkeista 50,1 prosenttia.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Vapo Oy:n lisäksi:
- Vapo Energia
-
- biopolttoaineet
- ympäristöturvetuotanto
- Vapo Voima
-
- lämmön- ja sähköntuotantoyksikkö
- Vapo Biotech
-
- ympäristöliiketoiminta
Konsernin tytäryhtiöitä ovat puunjalostusteollisuudessa toimiva Vapo Timber Oy, sekä kasvualustoja ja kasvinravinteita valmistava ja markkinoiva Kekkilä Oyj.
[muokkaa] Historia
Vapon toiminnan katsotaan alkaneen valtion antamalla asetuksella 26. tammikuuta 1940, jolloin valtion laitosten polttopuiden sekä puutavaran hankinta keskitettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle. Puutavaratoimiston toiminta laajentui, ja se siirtyi kansanhuoltoministeriön alaisuuteen. Nimi vaihdetaan Valtion Polttoainetoimistoksi 1945 ja Vapo-lyhenne otettiin käyttöön, samalla pilkkeen ja ratapölkkyjen tuotanto alkaa. Vapo osallistuu myös turvetoimintaan välittämättä polttoturvetta. Työntekijöitä enimmillään lähes 30 000.
Vuonna 1950 nimeksi muutetaan Valtionrautateiden Polttoainetoimisto, ja yhtiön omien puutavarankuljetusajoneuvojen määrä vähenee, pinotavaran uitot loppuvat ja laivaukset vähenevät. Yhtiö aloittaa sahaustoiminnan Mikkelissä, ja polttopuutuotannon ohessa hakkeen tuotanto alkaa 1958. Vaposta tulee tuontipolttoaineiden (kivihiili, koksi, lämmitysöljy) välittäjä.
Vuonna 1963 nimeksi muutettiin Valtion polttoainetoimisto, ja Vapo-lyhenne virallistetaan. Edelleen 1968 nimeksi muutetiin Valtion polttoainekeskus. Sahausta tehostetiin ja keskitetiin muutamille tuotantopaikkakunnille. 1960-luvun lopulla Vapolle siirtyy myös valtion polttoaineiden varmuusvarastointi, ja yhtiö hankki omistukseensa Suo Oy:n. Sittemmin Suo Oy -yhtiö kunnostautui mm. maataloustukien saajana: Suo Oy sai vuonna 2004 ruokohelpipelloilleen tukea yli 1,2 miljoonaa euroa.[1] Suuri osa pelloista on Pohjois-Karjalassa, mm. Pyhäselässä.
1973 pääkonttori siirrettiin Helsingistä Jyväskylään, ja 1975 toiminta jaetaan eri toimialoihin. Turvetuotanto kasvaa energiakriisin myötä. Energiaturpeen jalostus kehittyy, ja turvekoksin tuotanto alkaa 1976, turvebrikettien 1977 ja grillihiilien 1978. Aitonevan ja Haukinevan kasvuturvetehtaat avattiin 1976.
1. tammikuuta 1984 Vapo muuttui valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Samana vuonna yhtiö osti kokonaan Paltamon sahan.
1990-luvulla ympäristöliiketoiminta alkaa, kun Vapo Biotech perustetaan. 1993 kaikki sahat organisoidaan Vapo Timber Oy:ksi. Vapon kasvuturvetoimiala ja Kekkilä Oy fuusioituvat 1994. Vuonna 1999 Vapo hankkii omistukseensa Forssan Energia Oy:n.
Tuulivoimatuotanto aloitetaan Kuivaniemen tuulipuistossa Kuivamatalan saarella, vuonna 2005 puistossa on kahdeksan tuulivoimalaitosta.
2000-luvun alussa Vapo hankki omistukseensa ruotsalaisen Råsjö Torv AB:n, sekä virolaisen Tootsi Turvas AS:n. Puupelletin tuotanto biopolttoaineena alkaa, ja valtio myy kolmanneksen yhtiöstä Metsäliitto Osuuskunnalle.
