Vanha kirkkopuisto
Wikipedia
Vanha kirkkopuisto eli Ruttopuisto on Helsingin keskustassa sijaitseva, Vanhaa kirkkoa ympäröivä puisto ja historiallinen hautausmaa. Se on helsinkiläisten suosituimpia piknik-paikkoja viihtyisyytensä ja sijaintinsa vuoksi.
Vanha kirkkopuisto on alun perin jo keskiaikainen hautausmaa ja sai kansan suussa nimen Ruttopuisto, koska sinne haudattiin 1710 suuriin joukkohautoihin yli tuhat ruttoepidemiaan kuollutta helsinkiläistä (muistotaulun mukaan kaikkiaan 1185). Vuosina 1770-1829 alue toimi kaupungin virallisena hautausmaana, kun Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaa oli täyttynyt. Kun Ulrika Eleonoran kirkko ja hautausmaa hävitettiin Senaatintorin tieltä, Ruttopuistoon rakennettiin 1826 Carl Ludvig Engelin suunnittelema väliaikainen kirkko eli nykyinen Vanha kirkko. Engel suunnitteli myös kirkkopuiston Bulevardin puoleisen pääportin, jossa on suomen- ja ruotsinkieliset muistotaulut vuoden 1710 ruttoepidemian uhreille. Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalta siirrettiin Ruttopuistoon yksi vainaja, Johan Sederholm, jolle rakennettiin Vanhan kirkon kupeeseen hautakappeli.
Vuonna 1829 vihittiin käyttöön Hietaniemen hautausmaa ja Vanha kirkkopuisto pyhitettiin puistokäyttöön. Sitä käytettiin hautausmaana vielä kahdesti: 1918, kun sinne haudattiin sisällissodan jäljiltä Helsingin valtauksessa kuolleet saksalaiset ja suomalaiset, sekä 1919, kun sinne rakennettiin Viron vapaussotaan osallistuneiden suomalaisten vapaaehtoisten yhteishauta Yrjönkadun puoleiselle sivulle. Näiden hautojen ja Sederholmin kappelin lisäksi puistossa on jäljellä joitakin historiallisia hautakiviä ja muistomerkkejä.
Vanha kirkkopuisto sekä Lönnrotinkadun puolella oleva Lönnrotin puistikko on merkitty asemakaavaan historiallisina puistoina. Kaavoituksessa ne ovat suojeltuja ja niiden ylläpidossa pyritään säilyttämään niiden historiallinen arvo.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
