Valiokunta

Wikipedia

Tyypillinen valiokunnan kokoushuone. Puheenjohtajan edessä olevaa maljaa käytetään arvottaessa äänestystulosta äänten mentyä tasan.

Valiokunta on eduskunnan toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset. Lisäksi valiokunnat voivat käsitellä esimerkiksi valtioneuvoston selontekoja ja eri toimielinten kertomuksia.

[muokkaa] Valiokunnat ja niiden jäsenet

Pysyviä valiokuntia on kaikkiaan 15: suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta.

Yleensä valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä, mutta Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Jäsenet ovat kansanedustajia, mutta ministerinä toimivat kansanedustajat eivät voi kuulua valiokuntiin. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan.

Valiokunnat kokoontuvat kahdesta neljään kertaa viikossa. Valiokunnat ovat päätösvaltaisia silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä tai vastaava määrä varajäseniä.

Pysyvien valiokuntien lisäksi eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan käsittelemään jotakin erityistä asiaa. Käytännössä näin tapahtuu vain harvoin. Tulevaisuusvaliokunta oli ennen sen aseman vakinaistamista tilapäinen valiokunta.

[muokkaa] Asioiden käsittely valiokunnissa

Eduskunnan täysistunto lähettää lakiesitykset valiokuntaan lähetekeskustelussa. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksestä ja laatii siitä mietinnön, jossa valiokunta suosittaa täysistunnolle esityksen hyväksymistä sellaisenaan tai osittain tai kokonaan muutettuna tai esityksen hylkäämistä kokonaan. Mietinnön kirjoittava valiokunta voi pyytää lausuntoja myös muilta valiokunnilta, joiden erityisalueeseen esitys liittyy.

Asioiden valiokuntakäsittely kestää normaalisti yhdestä kolmeen kuukautta, joskus jopa vuosia. Toisaalta kiireelliset asiat voivat edetä hyvinkin nopeasti. Jos asian, esimerkiksi lakiesityksen käsittely on kesken vaalikauden päättyessä, se raukeaa.

Yleensä lait hyväksytään täysistunnossa valiokunnan mietinnön muotoilun mukaisina, sillä puolueiden voimasuhteet jakautuvat valiokunnissa eduskunnan voimasuhteiden mukaan. Käytännössä valiokunnat ovatkin se paikka eduskunnassa, jossa varsinainen lainsäädäntötyö tapahtuu.

[muokkaa] Muista poikkeavat valiokunnat

Suuren valiokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan tehtävät eroavat muista valiokunnista.

Suuri valiokunta käsittelee ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. EU-jäsenyyden myötä suuren valiokunnan tehtäviin on lisätty Euroopan unionissa käsiteltävien asioiden käsittely vuorovaikutuksessa valtioneuvoston kanssa.

Tulevaisuusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Tulevaisuusvaliokunta vastaa myös eduskunnan teknologian arviointitoiminnasta. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita tulevaisuusnäkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun.

Valtiovarainvaliokunta käsittelee lakiesitysten lisäksi valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset. Lisäksi valiokunta valvoo valtiontaloutta. Valtiovarainvaliokunta jakautuu useisiin, eri aloihin keskittyviin jaostoihin.

[muokkaa] Uusi tarkastusvaliokunta?

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 71/2006), jolla perustettaisiin uusi tarkastusvaliokunta. Esityksen myötä mm. valtiontilintarkastajien toiminta lopetettaisiin ja tehtävät siirrettäisiin uudelle valiokunnalle. Tarkastusvaliokunnan jäsenmäärä olisi muita pienempi, siihen kuuluisi 11 jäsentä. Esitys on edennyt perustuslaki- ja valtiovarainvaliokuntien käsittelyyn.