Valentinianus II
Wikipedia
Valentinianus II (371 – 15. toukokuuta 392) oli Länsi-Rooman keisari 375–392. Hänen isänsä Valentinianus I kuoli vuonna 375 ja hänen sotilaansa halusivat nelivuotiaan Valentinianuksen uudeksi keisariksi. Todellinen valta joutui kuitenkin hänen velipuolensa Gratianuksen ja Valentinianuksen äidin Justinan käsiin. Gratianus otti hallittavakseen Gallian ja Valentinianukelle jäi Italia, Illyria ja Afrikka. Valentinianus ja Justina asettuivat Milanoon. Koska Justina oli Areiolainen syntyi hänen ja Milanon katolisen piispa Ambrosiuksen välillä riita joka heikensi keisariperheen valtaa. Vuonna 383, samana vuonna kun Gratianus kuoli, kenraali Magnus Maximus kapinoi ja julisti itsensä keisariksi. Vuonna 387 hän ylitti Alpit ja uhkasi Milanoa. Valentinianus ja hänen äitinsä pakenivat Itä-Rooman keisarin Theodosius I:n luokse. Kun Maximus kuoli vuonna 388, saattoi Theodosius jälleen asettaa Valentinianuksen keisariksi.
Valentinianus kuoli epäselvissä olosuhteissa 15. toukokuuta 392. Hänet löydettiin kuolleena asunnostaan Gallian Viennestä. Valentinianuksen magister militum Arbogast väitti että kyseessä oli itsemurha, mutta Valentinianus oli aikaisemmin valittanut Theodosiukselle Arbogastin suuresta vallasta. Arbogast ja Valentinianus olivat myös riidelleet paljon miten valtakuntaa piti hallita. Arbogast julisti pian Eugeniuksen uudeksi keisariksi, mutta Theodosius kukisti heidät Frigiduksen taistelussa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Alf Henrikson (1993): Antiikin tarinoita 1-2. WSOY. ISBN 951-0-18515-9.
- Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto (2000): Rooman keisarit. Karisto. ISBN 951-23-4094-1.
| Edeltäjä Valentinianus I ja Valens |
Rooman keisari Valens, Gratianus ja Theodosius I |
Seuraaja Theodosius I |
