Umpipiha
Wikipedia
Umpipihalla tarkoitetaan umpeenrakennettua pihapiiriä. Umpipihat tulivat Suomeen länsirannikolle 1200–1300-lukujen taitteessa. Useimmiten etenkin isoissa talonpikaistaloissa oli kaksi erillistä suljettua pihapiiriä; toinen eläimille ja toinen ihmisille. Etenkin Satakunnassa ihmispihaa kutsuttiin miespihaksi ja eläinten pihaa karjapihaksi.
Talonpojat omaksuivat umpipihojen rakentamisen kaupunkien linnotusmaisista rakennustavoista. Umpipihojen avulla saatiin suojaisat pihat petoja vastaan. Aiemmin mm. sudet ja karhut verottivat paljon kotieläimiä ja aiheuttivat pelkoa ihmisille pihapiiriin tullessaan.
Suomen merkittävimmät umpipihat ovat tälläkin hetkellä Länsi-Suomesta. Helsingin Seurasaaressa on Säkylästä 1930-luvun alussa siirretty Antintalo. Laitilassa sijaitsee Kauppilan umpipiha ja Ulvilassa on Satakunnan ainoa täydellinen umpipiha, Jalomäen umpipiha.
Umpipihoissa oli yleistä, että vilja-aitat, riihi, sauna ja tuulimylly usein sijoitettiin umpipihan ulkopuolelle. Vilja mm. koettiin niin elintärkeäksi, että tulipalon vuoksi vilja-aitat sijoitettiin umpipihan ulkopuolelle. Viljan loppuminen olisi aihettunut ruuan puutetta ja se olisi vaikuttanut vielä seuraavankin vuoden satoonkin, jos ei olisi ollut siemenviljaa saatavilla. Riihet koettiin palovaarallisiksi ja siksi ne olivat umpipihojen ulkopuolella.
