Tunturisopuli
Wikipedia
| Tunturisopuli | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Tunturisopuli (Lemmus lemmus) on Lapissa elävä jyrsijä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Tunturisopulin levinneisyysalue käsittää normaalivuosina vain pohjoisimman Lapin äärikolkat. Lajin "alkukoti" löytyy suurtunturien ylärinteiltä, painanteista, joihin talvituiskujen ansiosta kertyy jopa kolmimetrisiä kinoksia. Näiden lumiviipymäalueiden kasvillisuus rajoittuu – muutaman jääleinikin ja hapron ohella – nukkamaisena mattona maata verhoaviin maksa-, kynsi- ja karhunsammaliin, jotka muodostavat sopulien tärkeimmät ravintolähteet. Myös karut tunturisarojen ja -vihvilöiden peittämät heinäkankaat tarjoavat eläimille suotuisan asuinsijan.
[muokkaa] Tuntomerkit
Vartalon pituus on 7–15 cm, hännän pituus 1,5–2 cm, paino 100 g. Pää ja etuselkä ovat mustat, korvien välissä oranssit läikät. Muu osa selkää ja kylkiä on oranssin-kellervää, jossa on mustia karvoja seassa. Selässä on musta viiru. Alapuoli kellertävä. Korvat ovat turkin peitossa. Tunturisopuli on hiljainen eläin, joka joskus vikisee ja narskuttelee hampaitaan, kuitenkin kannan ollessa runsas eläin voi kirskua aggressiivisesti.
[muokkaa] Muuttoliikkeet
Vuodenaikojen vaihtelujen mukaan tunturisopulit suorittavan edestakaista muuttoliikettä ylätunturissa, sillä olosuhteet vaihtelevat rajusti. Kevään koittaessa sulamisvedet hätyyttävät eläimet liikkeelle; kuukautta myöhemmin samat alueet ovat kuivuuttaan elinkelvottomia. Niinpä sopulit siirtyilevät kaiken kesää yhä alemmaksi puronvarsikosteikkoja myötäillen. Syksyllä ne hakeutuvat takaisin talvehtimisalueilleen.
[muokkaa] Ravinto
Suurin osa tunturisopuleiden ravinnosta tulee sammalista. (Rahkasammalta tunturisopuli ei kuitenkaan syö.) Sarojen, vihvilöiden ja eräiden muiden heinämäisten kasvien maanpäälliset osat kelpaavat ravinnoksi, varsinkin niiden vihreät kasvinosat. Metsävyöhykkeeseen vaeltaneet tunturisopulit syövät myös lehtiä, varpuja ja kukkanuppuja.
[muokkaa] Lisääntyminen
Normaalisti tunturisopulin lisääntymiskausi kestää koko lyhyen kesän. Ensimmäiset poikaset syntyvät toukokuussa. Nuoret eläimet voivat puolestaan saavuttaa sukukypsyyden jo noin viiden viikon iässä. Kun olosuhteet ovat ihanteellisimmillaan, tunturisopulikannan kasvu jyrkkenee. Tätä tehostaa olennaisesti talvilisääntyminen, joka on juuri sopuleille tunnusomaista. Monimetrisen kinoksen suojissa lämpötila pysyttelee nollan tuntumassa pahimmillakin pakkasilla. Niinpä sopulit "tuottavat" poikasia läpi kaamosajan. Poikasten kehitys on yhtä nopeaa kuin kesälläkin, joten jouluaattona syntyneet poikaset ovat jo laskiaisena kypsiä jatkamaan sukuaan.
