Tunturipeura
Wikipedia
| Tunturipeura | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Tunturipeura (Rangifer tarandus tarandus) on etelä-Norjassa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä elävä metsäpeuran sisaralalaji.
Nykyisin Suomessa ei ole tunturipeuroja (tundrapeuroja), mutta niitä on elänyt tuhansia vuosia jääkauden jälkeen, tunturipeurojen saavuttua Suomen pohjoisosiin 9000 vuotta sitten joko Euroopasta Norjan länsirannikkoa pitkin tai Pohjois-Venäjältä Kuolan niemimaan kautta. Viimeiset tunturipeurat hävisivät Suomesta 1800-luvulla saamelaisten siirtyessä vähitellen peuran pyynnistä peuran paimentamiseen – poronhoitoon.
Norjan peurakanta on noin 35 000 eläintä, ja Kuolan niemimaan tunturipeurat lienevät risteytyneen porojen kanssa eivätkä ole enää geneettisesti puhtaita.
Tunturipeuralla on lyhyemmät jalat ja lyhyempi turpa verrattuna metsäpeuraan sen jouduttua sopeutumaan metsäpeuran elinympäristöä kylmempään elinympäristöön.
Puolikesy poro on jalostettu tunturipeurasta, joten ne ovat samaa alalajia.
[muokkaa] Lähteet
- Kainuussa porotaloudesta takaisin peuratalouteen Professori Erkki Pulliainen[1]
- Jääkauden jälkeläiset - Suomen nisäkkäiden varhainen historia Helsingin Yliopisto (väitöstiivistelmä)
- Norway Universitetet i Tromsø, Senter for samiske studier (pdf-dokumentti)
