Träskändan kartano

Wikipedia

Träskändan kartano sijaitsee Espoon Järvenperässä.

Träskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Kartanon ensimmäiset omistajat olivat Viaporin upseereita ja virkamiehiä. Viaporin komendantti Carl Nathanael af Klercker (1734-1817) osti kantatilan Storträsk 1787, johon hän liitti 1795 Frantzin ja 1801 Jofsin. Kolme verotaloa yhdistettiin ja alettiin puhua Träskändan kartanosta. af Klerckerin suunnitteli itse kartanon ensimmäisen päärakennuksen jo 1796 ja tämän jälkeen aloitettiin 700 neliöisen kartanon rakennustyöt.

af Klercken toimi vo. ylipäällikkönä ja ylipäällikkönä Suomen sodassa 1808-1809. Hävityn sodan jälkeen hän muutti Ruotsiin ja myi vuonna 1810 kartanon alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle. Bergenstrålen aikana liitettiin vielä kylän viimeinen kantatila Kärrans Träskändan kartanoon.

Aurora Karamzinin isäpuoli senaattori, sittemmin prokuraattori ja vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) osti tilan 1820 perheelleen kesänviettopaikaksi. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemat tiilisen viljamakasiinin ja Diana-temppeliksi kutsutun huvimajan. Hän myös muokkasi puistosta symmetrisen ranskalaisen puiston.

Kartano tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Walleenilta vuonna 1840 leskeksi jäätyään. Hän oli kiintynyt tilaan vietettyään siellä suuren osan lapsuudestaan. Hän haetutti Pietarista ranskalaisia ja saksalaisia puutarhureita ja alkoi kunnostaa puistoa muodikkaaksi englantilaiseksi maisemapuutarhaksi. Puistoon tuotiin puita Demidovien kartanosta Uralilta asti. Vuosina 1851-1852 Aurora Karamzin laajensi päärakennusta ja rakennutti seuraavina vuosina lisää puisto- ja ulkorakennuksia kuten tallin.

Hohdokkainta Träskändan kartanon historiassa lienee se, että Venäjän keisari Aleksanteri II kunnioitti vierailullaan kartanoa 16. syyskuuta 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Keisarin vierailuun kuului metsästysretki, jonka aikana keisari legendan mukaan kaatoi saksanhirven ja paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Illalla järjestettiin juhlava yhdentoista ruokalajin päivällinen ja tanssiaiset. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälärakennus ja väliaikainen tanssiaissali.

Karamzinin aikainen päärakennus, erilaisia tyylielementtejä edustanut huvila, tuhoutui tulipalossa 1888. Pari vuotta myöhemmin suuri osa puistosta tuhoutui rajussa myrskyssä. Vuonna 1895 Karamzin myi Träskändan kartanon sisarensa tyttärentyttärelle Marielle (o.s. Linder) ja tämän miehelle Adolf Törngrenille. He rakennuttivat uuden päärakennuksen 1890-luvulla, jonka suunnitteli Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimisto.

1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun Espoon kaupunki osti kartanon. Nykyinen päärakennus edustaa barokkityyliä ja on toiminut vanhainkotina.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

• Espoon sisäiset bussit 21, 25 A, 27, 29, 43, 82
• Seutulinjat 270, 315, 509, 530
• Kehä III kulkee aivan kartanoalueen pohjoispuolelta

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Björkman, Sten: Träskändan kartano ja puisto. Teoksessa Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava 2006.
• Sälejoki, Leena: Träskändan puisto 1820-1926. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, taidehistorian laitos 1981.
• Törngren, Adolf: Träskända i Esbo. Teoksessa Herrgårdar i Finland I, toim. Nikander, Gabriel. Söderström 1928.