Tolstoilaisuus
Wikipedia
Tolstoilaisuudeksi nimitetään kirjailija Leo Tolstoin filosofiaa. Siinä korostuvat yksinkertaiset elämäntavat ja lähimmäisenrakkaus. Myös avoin ja peloton arvostelu yhteiskuntalaitoksia kohtaan (jotkut tolstoilaiset ovat eronneet kirkosta, jotkut – mm. Tolstoi itse – on erotettu), väkivallan tuomitseminen (usein myös itsepuolustuksen tapauksessa) sekä sodan ja vihan vastustaminen ovat keskeisiä osia tolstoilaisuudessa. Tolstoilaisuus on kristillistä, mutta pitää Jeesusta enemmän johdattajana ja profeettana kuin Jumalan poikana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tolstoilaisuuden uskonnollinen anarkismi
Tolstoi muodosti näkemyksensä pitkälti tulkitsemalla uudelleen Raamattua, erityisesti Vuorisaarnaa, ja tarkastelemalla venäläisten maatyöläisten elämänasennetta. Tolstoi luki Raamattua alkukielillä ja katsoi, että kirkon viralliset tulkinnat olivat virheellisiä. Oman tulkintansa Tolstoi esittää teoksessa The Kingdom of God is Within You. Esimerkiksi ohjeen "Älä vastusta pahaa pahalla" Tolstoi otti hyvin tiukasti, ja katsoi sen merkitsevän kaikesta väkivallasta kieltäytymistä, myös niin, ettei sortavan valtiokoneiston virkaa tai asemaa sopinut ottaa, eikä veroja maksaa. Tolstoilaisuus onkin eräänlaista anarkismia suhteessa valtioon ja kirkkoon. Tolstoi piti esimerkiksi kirkon tapaa siunata hallitsijoita ja sotia kristinuskon hengen vastaisena. Samoin hänen mukaansa kaikki mystiset ja järjenvastaiset menot, kuten ehtoollinen, vain peittävät Kristuksen todellisen sanoman, joka on lähimmäisenrakkauden toteuttaminen arjessa. Venäjän ortodoksinen kirkko tuomitsi Tolstoin näkemykset harhaoppisina, mutta niillä oli 1800-luvun lopulla laajaa kaikupohjaa myös Venäjän ulkopuolella. Suomessa tolstoilaisuus vaikutti paitsi yksittäisiin henkilöihin, myös rauhan- ja raittiusliikkeen syntyyn.
[muokkaa] Väkivallattomuuden oppi
Tolstoin väkivallattomuuden ajatus, jonka hän esitti myös kirjoituksessa A Letter to a Hindu, joka oli osoitettu Intian vapauden tavoittelijoille, vaikutti suuresti Mahatma Gandhin oppiin. Väkivalta ei heille tarkoittanut vain fyysistä vahingoittamista, vaan elämäntavan kokonaisuutta, sen vaikutuksia muihin ihmisiin. Sekä Tolstoi että Gandhi korostivat yksinkertaisen elämäntavan merkitystä, erityisesti että ihmisen ei tulisi elää toisten työstä, vaan Arvid Järnefeltin sanoin "kiivetä alas talonpojan harteilta".
[muokkaa] Suomalaisia tolstoilaisia
- Akseli Isohiisi
- Eelo Isohiisi
- Maria Jotuni
- Arvid Järnefelt, "Suomen Tolstoi"
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Armo Nokkala. Tolstoilaisuus Suomessa. 1958.