Termoluminesenssiajoitus
Wikipedia
Termoluminesenssiajoitus on eräs ajoitusmenetelmä, jolla voidaan yrittää määrittää tuhansien-satojen tuhansien vuosien ikäisten esineiden ikiä. Menetelmä perustuu joidenkin kivien kykyyn varastoida siihen ajan mukana tulevaa radioaktiivista säteilyä. Vanha esine varastoi enemmän säteilyä.
Kun kivistä esinettä kuumennetaan yli 550-asteiseksi, se vapauttaa säteilyä, jonka määrä riippuu esineen iästä. Esimerkiksi kvartsi ja maasälpä varastoivat sisäänsä radioaktiivista säteilyä. Kuumennus purkaa varastoituneen taustasäteilyn.
Nuorten esineiden ajoituksessa menetelmä on melko tarkka, mutta vanhojen ajoituksessa hyvin epätarkka. Menetelmä vaatii taustasäteilyn tuntemista. Tämänhetkinen taustasäteily mitataan yleensä kahdella kuumennuksella. Kahden kuumennuksen välillä kertynyt taustasäteily on pohjana iänmääritykselle. On mitä todennäköisintä, että taustasäteily kuitenkin vaihtelee satojen tuhansien vuosien kuluessa kohtuullisen paljon ja lisää menetelmän epätarkkuutta.
