Talvisodan henki

Wikipedia

Talvisodan hengellä tarkoitetaan kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen Suomen säilymisen itsenäisenä talvisodassa. Tämän henki mahdollisti osaltaan suomalaisten vastarinnan murtumattomuuden. Erityisen merkittäväksi talvisodan hengen tekee se, että se todisti suomalaisen yhteiskunnan eheytyneen sisällissodan jälkeen. Käsite "talvisodan henki" luotiin sodan jälkeen sisä-ja ulkopolitiikkaa varten.

[muokkaa] Talvisodan hengen syyt

Talvisodan hengen, peräänantamattoman tahdon, syitä on selitetty seuraavasti:

Ensin taloudellinen kehitys, 1930-luvun lopun nousukausi, hyvinvoinnin lisääntyminen ja muu poliittinen kehitys lievitti sisällissodan jälkeisiä poliittisia ristiriitoja 1930-luvun loppupuolella. Erityinen ansio eheytymiskehityksessä oli presidentti Kyösti Kalliolla, jonka johdolla SDP pääsi hallitukseen ja täysivaltaiseksi poliittiseksi toimijaksi. Kolmikymmenluvun loppupuolta leimasikin vahva punamultayhteistyö.

Toiseksi talvisodan hengen muodostumiseen vaikutti poliittinen kehitys välittömästi ennen talvisotaa. Erityisen merkittävä oli Neuvostoliiton ja Saksan kesällä 1939 tekemä sopimus. Jos suomalaiset kommunistit olivat luottaneet Neuvostoliittoon fasistisen Saksan vastapainona ja oikeisto oli vastaavasti uskonut Saksaan Neuvostoliiton vastapainona, romahdutti tämä sopimus molempien maailman. Suomalaiset oli jätetty yksin, mahdollisessa sodassa seinää vasten.

Poliittisen keskustan maailmankuva oli vastaavalla tavoin romahtanut jo aiemmin 1930-luvulla, kun Kansainliitto osoittautui täysin kykenemättömäksi puuttumaan hyökkäyksiin maailmalla: Espanjan sisällissota, Japani–Kiina, Italia–Abessinia. Lopputulos oli sama: jäljelle jäi vain luottamus toiseen suomalaiseen. Suomen hallitukselle Kansainliiton uskottavuuden romahtaminen oli ollut katastrofi, sillä Suomen politiikka oli perustunut Kansainliiton merkityksen korostamiseen. Tämän korvasi vuodesta 1935 lähtien pohjoismainen suuntaus, joka ehtikin kantaa jonkin verran hedelmää, vaikka unelma Ruotsin–Suomen personaaliunionista jäikin piirustuspöydälle. Lopputulos oli, että kaikkien puolueiden kannattajat olivat menettäneet uskonsa tukemiinsa valtioihin. Jäljelle jäi ainoastaan epätoivoinen halu pysyä itsenäisenä.

Jo Neuvostoliiton esittämät aluevaatimukset syksyllä 1939 aiheuttivat Suomessa voimakkaan reaktion. Kansan mielipide oli jo tällöin melko yhtenäisesti alueluovutuksia vastaan eikä hallitus halunnut taipua vaatimuksiin edes sen verran, mitä sotilasjohto esitti. "Suomen Kansanhallituksen" muodostaminen vakuutti lopullisesti suomalaiset Neuvostoliiton aikeesta vallata maa. Terijoen hallituksen muodostaminen oli psykologisesti erittäin epäviisas teko. Se johtui todennäköisesti Neuvostoliiton sisäpoliittisista tarpeista, sillä Neuvostoliiton ei sopinut koskaan hyökätä, se saattoi vain auttaa maailmanvallankumouksen etenemistä. Lisäksi Neuvostoliitto arvioi väärin Suomen sisäpoliittisen tilanteen, mihin lienevät vaikuttaneet Neuvostoliiton tiedustelukoneistolle toimitetut ylipositiiviset raportit Suomen kansan valmiudesta vallankumoukseen, ja joiden perusteella toimitettiin "Puna-armeijan marssiopas Suomeen". Tiedustelukoneiston epäonnistumiseen lienevät osaltaan vaikuttaneet Stalinin vainot, jotka sitoivat neuvostovirkamiehet tiukkaan ideologiseen talutusnuoraan.

[muokkaa] Hengen kehittäminen talvisodan aikana

Kolmanneksi talvisodan hengen syntyyn vaikuttivat hyökkäyksen pysäyttäminen Kannaksella ja sodan ensimmäiset menestykset mm. Tolvajärvellä. Ne osoittivat, että Puna-armeija on lyötävissä. Samaan aikaan myös sisäpoliittinen tilanne eheytyi, kun STK- Suomen Työnantajain Keskusliitto, tunnusti tammikuun kihlauksessa työläisten keskusjärjestöt, SAK:n tasavertaiseksi neuvotteluosapuoleksi. Samalla Sosialidemokraattinen puolue antoi järjestäytyneelle työväelle luvan liittyä suojeluskuntiin. Tämä sinetöi kolmikymmenluvun lopulla rakennetun yhtenäisyyden.

Uudemmassa tutkimuksessa myös suomalaisen joukkotiedotusvälineistön osuus propagandan tuottamisessa on nähty merkittävänä. Tämä oli epäilemättä punamultayhteistyön ansiota. Koska kaikki lailliset puolueet oikealta vasemmalle olivat talvisodan takana eikä kommunistisilla tiedotusvälineillä ollut toimintaoikeutta, kansan saama kuva tilanteesta oli erittäin yhdenmukainen. Osansa talvisodan hengen syntyyn antoi myös evankelisluterilainen kirkko. Neuvostoliiton tunnettu uskonnonvastaisuus antoi talvisodalle uskonsodan leimaa, Mannerheimin julistaessa taistelun "Kodin, Uskonnon ja Isänmaan" puolesta.

Neuvostoliiton propaganda epäonnistui talvisodassa lähes täydellisesti. Petroskoin radion lähettämä suomenkielinen ohjelma, "Suomen Vapausradio", jonka kuuluisin radiojuontaja oli Saimi Virtanen ("Tiltu"), oli tyylillisesti samankaltaista propagandaa kuin Suomen sisällissodan osapuolten harrastama. Myös Suomen ongelmien käsittely oli epäonnistunutta. Terijoen hallituksen ohjelmassa luvattiin uudistuksia, jotka Suomessa oli jo toteutettu eikä muidenkaan uudistusten muotoilu vastannut Suomessa käytyä yhteiskunnallista keskustelua. Tämä vahvisti Suomen saamaa yliotetta henkisessä maanpuolustuksessa.