Tähtiryöppygalaksi
Wikipedia
Tähtiryöppygalaksi on galaksi, jossa syntyy runsaasti uusia tähtiä monesti kahden galaksin törmätessä toisiinsa. Tähtiryöppygalaksit ovat joko spiraaligalakseja tai epäsäännöllisiä galakseja. Myös tavallisissa galakseissa syntyy tähtiä koko ajan, mutta huomattavasti hitaammin kuin tähtiryöppygalakseisssa. Tunnettuja tähtiryöppygalakseja ovat M 82 ja IC 10. Wolf-Rayet-galakseissa syntyy runsaasti Wolf-Rayet-tähtiä. Tähtiryöppy voi tuhota kaiken tähtien syntyyn käytettävissä olevan kaasun ja pölyn ja kestää alle galaksin pyörähdysajan. Galaksien törmäysten lisäksi tähtien syntyryöppyjä laukaisevat lähigalaksien aiheuttamat häiriöt ja sauvan muodostuminen galaksiin. M82:n tähtiryöpyn aiheuttaa M81:n läheisyys. Näiden galaksien välillä on kaasusilta. Tähtiryöppyjen sisällä nuoret siniset tähdet kuumentavat ympäröivää kaasua ja räjähtelevät supernovina.
[muokkaa] Siniset kompaktit galaksit
Tähtiryöppygalakseihin kuuluvat nuoret "siniset kompaktit galaksit" (BCG:t) jollaisia ovat ESO338-IG04 ja Haro11. Nämä galaksit ovat yleensä pienimassaista, pölyttömiä ja niiden matallipitoisuus on pieni. Kaikesta päätellen ne ovat nuoria galakseja, joissa on nuoria ultraviolettia ja sinistä säteileviä tähtiä, jotka on luultavasti kuuluvat näiden galaksien ensimmäiseen tähtisukupolveen. Näissä galakseissa havaitaan merkkejä sulautumisista toisiin galakseihin tai läheistä vuorovaikutusta muihin galakseihin. metalliköyhin (suhteellisesti nuorin) lienee galaksi IZw18.
[muokkaa] Huippukirkkaat infrapunagalaksit
Huippukirkkaat infrapunagalaksit (ULIRG) ovat hyvin pölyisiä galakseja. Näissä infrapunaa säteilevä lämmin pöly on nuorten kuumien sinisten tähtien lämmittämää. Säteilyn huippu on noin 100 mikrometrin tienoilla. Esimerkkinä ULIRG:sta on Arp220. Ei osata täsmälleen sanoa, lämmittääkö pölyä tähtien syntyryöppy vaiko musta aukko, johon syöksyy kuumaa materiaa.
