Synkrotronisäteily
Wikipedia
Synkrotronisäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy kun varattu hiukkanen joutuu kiihtyvään liikkeeseen [1]. Synkrotronisäteilyllä on käyttöä mm. materiaalifysiikassa, missä säteilyn tuottamiseen rakennetuilla hiukkaskiihdyttimillä ns. synkrotroneilla tuotettua infrapuna-, ultravioletti- ja erityisesti röntgensäteilyä käytetään aineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimiseen.
Synkrotronisäteilylähteitä tunnetaan myös röntgentähtitieteessä. Pulsarit ovat neutronitähtiä, joiden voimakkaassa magneettikentässä liikkuvat varatut hiukkaset säteilevät synkrotronisäteilyä.
