Suomalaisen divisioonan määrävahvuus (jatkosota)
Wikipedia
Divisioonan määrävahvuus vuonna 1941 muotoutui parantuneen materiaalitilanteen, ei niinkään talvisodassa saatujen kokemuksien mukaiseksi.
- Henkilöstöä: 16 348
- Kenttätykkejä: 48 (76 - 152 mm)
- Panssarintorjuntatykkejä: 24 (37 - 45 mm)
- Panssarintorjuntakiväärejä: 102 (8-20 mm)
- Ilmatorjuntatykkejä: 6 (20 mm)
- Kranaatinheittimiä: 45
- 81 mm: 27
- 120 mm: 18
- Konekiväärejä: 126 (7,62 mm)
- Pikakiväärejä: 432 (7,62 mm)
- Konepistooleja: 1 511 (9,00 mm)
- Kiväärejä: n. 12 700 (7,62 mm)
- Hevosia: 2 088
- Moottoriajoneuvoja: 470
- Puhelimia: 584
- Radioita: 147
Divisioonien varustamista edesauttoi talvisodassa saatu huomattava sotasaalis ja kotimaisen tuotannon kasvu välirauhan aikana ja etenkin ulkomailta tehdyt aseostot.
[muokkaa] Perustaminen
Jatkosotaa varten divisioonien muodostamisesta vastasi sotilasläänin esikunta. Kuhunkin sotilaslääniin kuului yleensä kaksi (muutamia poikkeuksia lukkuunottamatta) suojeluskuntapiiriä, jotka taas vastasivat divisioonaan kuuluvien reserviläisrykmenttien perustamisesta.
Jatkosodan alussa divisioonat muodostettiin siten, että vahvuuteen kuului yksi varusmiehistä koottu jalkaväkirykmentti (jotka olivat pääosin sijoitettu valtakunnan itärajalle) ja kaksi reserviläisistä muodostettua jalkaväkirykmenttiä.
[muokkaa] Kokoonpano
- 3 Jalkaväkirykmenttiä, joiden määrävahvuudet sisälsivät v. 1941 mm.
-
- 3 Pataljoonaa
- Kranaatinheitinkomppania
- (Panssarintorjunta)Tykkikomppania
- Rykmentin kolonna
- Kevyt Osasto
- Kenttätykistörykmentti
- Raskas patteristo (10:ssä Divisioonassa)
- Pioneeripataljoona
- Pioneerikolonna
- Viestipataljoona
- Panssarintorjuntatykkikomppania
- Ilmatorjuntakonekiväärikomppania
- Kaasusuojelukomppania
- Sotapoliisijoukkue
- Huoltomuodostelmina:
- Autokomppania
- Ampumatarvikevarastokomppania
- Talouskomppania
- Autokorjaamo
- Polttoaineosasto
- Kuormaston korjausryhmä
- Lääkintäkomppania
- Kenttäsairaala
- Eläinlääkintäkomppania
- Kenttäpostikonttori
