Sulo Wuolijoki
Wikipedia
Sulo Ilmiö Wuolijoki, s. 12. huhtikuuta 1881, Hauho - k. 24. kesäkuuta 1957, Luopioinen, suomalainen asianajaja, sanomalehtimies ja poliitikko, kansanedustaja
[muokkaa] Elämä
Sulo Wuolijoki oli syntyisin Vuolijoen kartanosta Hauholta. Hänen isänsä oli rusthollari ja valtiopäivämies Juho Robert Juhonpoika Vuolijoki, s.1843 ja äitinsä Serafia Antintytär Lagervik , s. 1851 Kärkölän Hähkäniemessä. Myös hänen veljensä Wäinö Wuolijoki oli tunnettu poliitikko.
Sulo Wuolijoki tuli 5. luokalle Jyväskylän lyseoon 1897 luokalle, jossa hänen luokkatovereinaan olivat mm. Edvard Gylling, Martti Kovero ja Otto Wille Kuusinen. Tällä yhteydellä oli myöhemmin suuri meekitys hänen poliittisella uralllaan. Sulo Wuolijoki kävi Jyväskylän lyseota 1897-1900, jolloin hän muutti Helsinkiin ja pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1901. Opiskeli Helsingin yliopistossa, fil.kand. 1907. Oli perustamassa 1905 yhdessä vanhojen koulutoveriensa Gyllingin, Koveron ja Kuusisen sekä veljensä Väinön kanssa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä ja Sosialistista Aikakauslehteä.
Ryhtyi aktiiviseksi sosiaalidemokraattiseksi poliitikkoksi suurlakon jälkeen ja toimi kansanedustajana 1907-1913. Tällöin hän tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Vesilahden Laukon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan 1907. Torpparikysymyksiin hän oli tutustunut erityisesti koulutoveriensa Gyllingin ja Koveron välityksellä, jotka molemmat aikanaan väittelivät torpparikysymyksistä.
Sulo Wuolijoki kirjoitti 1905 suomenkieliset sanat kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslauluun Kansainvälisen (Internationale) yhdessä Otto Wille Kuusisen ja Yrjö Sirolan kanssa. Laulusta tulikin nopeasti varsin suosittu työväenliikkeen piirissä.
Avioitui 1908 virolaisen ylioppilaan Hella Maria Murrikin kanssa. Avioliitto päättyi eroon 1923, mutta Hellasta tuli sittemmin nimellä Hella Wuolijoki hyvin kuuluisa poliitikko ja kirjailija.
Vuoden 1913 jälkeen Sulo Wuolijoki vetäytyi aktiivipolitiikasta ja toimi sittemmin asianajajana, sanomalehtimiehenä ja kirjailijana Helsingissä ja Riihimäellä.
Sulo ja Hella Wuolijoen tytär Vappu avioitui suurlähettiläs Sakari Tuomiojan kanssa ja heidän poikansa Erkki Tuomioja on myös tunnettu poliitikko.
[muokkaa] Teokset
- Hämettä ja Hämäläisiä, Oy. Suomen Kirja Helsinki,Sanoma Oy 1945, Helsingin uusi kirjapaino
- Hämeessä on voimaa, Helsinki 1943
- Asianajoa ja politiikkaa. 1945
- Kun minä olin asianajajana, kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki,Kirjapaino JAAKKOO Oy Turku 1948,
- Yksikamarisen arkielämää, muistelmia nykyisen eduskuntalaitoksen alkuajoilta. K.J.Gummerus Oy.Jyväskylä 1934
- Torpparivapautus. 1939
- Vaari muistelee. 1954
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sinikka Sivula: Sulo Vuolijoki, Kommunistien maatalousohjelmaehdotuksen laatija. Teoksessa Tiennäyttäjät 3. Tammi. Rauma 1968
- Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista. 2006
- Timo Verho: Hauhon Vuolijoen suvut. 2005
