Sfinx
Wikipedia
| Sfinx |
|---|
 |
| Kantapoikueet |
| Rotumääritelmät (ulkopuoliset linkit) |
Sfinx eli Sphynx (englanniksi myös Canadian Hairless) on harvinainen kissarotu, joka luonnollisen mutaation aiheuttaman geenivirheen vuoksi on lähes karvaton. Rotu sai alkunsa Kanadassa 1960-luvulla ja vaikka se onkin vielä Suomessakin varsin huonosti tunnettu, se on herättänyt paljon keskustelua erikoisen ulkonäkönsä vuoksi. Se on kuitenkin saavuttanut aseman muiden kissarotujen joukossa. Rotu on saanut nimensä egyptiläisen taruolennon, sfinksin mukaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
[muokkaa] Ulkonäkö
Sfinx on erikoinen ilmestys kissojen joukossa ja sitä vieroksutaan joskus harvinaislaatuisen ulkonäkönsä vuoksi. Rotua kutsutaan yleisesti karvattomaksi kissaksi, joskin tämä nimitys on siltä osin harhaanjohtava, että sfinxin jalat, naama, häntä ja korvien ulkopinta voi olla lyhyen karvoituksen peitossa. Varsinainen pidempi karvoitus siltä kuitenkin puuttuu ja paljas iho on selvästi näkyvissä. Sfinxin iho on lyhyen sängen peittämä. Tämä tuntuu käteen pehmeältä sametilta ja lämpimämmältä kuin kissalla yleensä. Kaikki värimuodot ovat sfinksillä mahdollisia ja sen ihon väri osoittaakin millainen sen turkki olisi, jos sille sellainen kasvaisi.
Sfinx on keskikokoinen kissarotu, jonka keskimääräinen paino on uroksilla 4-5 kilogrammaa ja naarailla 3-3,5 kiloa. Rotusäädösten mukaan uros saa olla 25% naarasta kookkaampi kunhan vartalon mittasuhteet ovat kohdallaan.
Sfinxilla on keskikokoinen vartalo, joka sirosta luurangosta huolimatta on hyvin lihaksikas. Vatsan seutu on hieman pyöristynyt. Sen pitkät ja hoikat etujalat ovat hieman takajalkoja lyhyemmät. Pitkävarpaiset käpälät ovat muodoltaan soikeat ja varsin sirot. Polkuanturoiden tulisi sointua turkin väriin.
Sfinxin pää on kiilamainen, hieman leveyttään pidempi ja kallossa on leveät poskiluut. Sillä on lyhyt kuono ja nenän tulisi sointua yhteen turkin kanssa. Kuonossa voi olla pienet viiksentyngät, mutta ei varsinaisia viiksikarvoja. Hyvin suuret ja leveät korvat ovat avoimet ja kärjistä pyöristyneet. Sisältä ne ovat sisäsivultaan täysin karvattomat joskin ulkosivua voi peittää ohut untuva. Suuret silmät ovat soikeat ja hieman vinot.
Sfinxin iho on paikoin hyvinkin ryppyistä päässä ja jaloissa, sekä joillakin muilla vartalon alueilla. Näitä alueita lukuun ottamatta kissan ihon tulisi kuitenkin olla sileä. Kissan pitkä ja piiskamainen häntä on ohut ja kapenee tyvestä kärkeä kohti.
[muokkaa] Erikoisuuden edut ja haitat
Sfinx on saavuttanut erikoisuutensa ansiosta paljon huomiota kissaihmisten keskuudessa, mutta poikkeavuudessa on olemassa haittapuolia, jotka tekevät sekä kissan, että omistajan elämän välillä keskimääräistä vaikeammaksi. Turkin puutteesta on omat haittatekijänsä.
Sfinxin ruumiinlämpö on pitkän karvan puutteesta huolimatta muita kissarotuja korkeampi. Tämä on seurausta rodun poikkeuksellisen voimakkaasta aineenvaihdunnasta, joka on niille välttämätön. Koska sfinxiltä puuttuu lämpöä eristävä pitkä karva, sen on pidettävä ruumiinlämpöään yllä toisin keinoin. Voimakas aineenvaihdunta ja lihaksikas ruumis tuottavat paljon lämpöä ja estävät kissaa palelemasta kovin helposti. Nopea aineenvaihdunta kuitenkin myös kuluttaa runsaasti energiaa ja tästä johtuen sfinxin on syötävä muita rotuja enemmän ruokaa ja tehtävä tarpeensa tavallista useammin.
Vilkas aineenvaihdunta kiihdyttää myös sfinxin ihon rasvoittumista. Sen iho tuottaa samoja eritteitä, kuin muillakin roduilla, mutta pitkän karvoituksen puuttuessa ne eivät pääse leviämään vaan jäävät iholle, mistä kissan ei onnistu niitä omin avuin pestä pois. Tästä johtuen sfinx on pestävä säännöllisesti ja myös sen korvat on puhdistettava.
Monesti uskotaan, että sfinxin kaltaiset "karvattomat" kissat eivät aiheuta allergiaa, mutta tosiasiassa allergiasta kärsivä ihminen reagoi kissan hilseeseen ja sylkeen. Allergista ihmistä helpottaa huomattavasti se, että sfinxia pestään. Tällöin hilse ei pääse niin helposti leviämään huoneilmaan. Turkin puuttumisen vuoksi huonekalut ja vaatteet pysyvät karvattomina kun kotona on "karvaton" kissa.
[muokkaa] Luonne
Sfinxiä on luonnehdittu hyvin seuralliseksi, ystävälliseksi, älykkääksi ja vilkkaaksi kissaksi, joka osallistuu mielellään isäntäväkensä askareisiin. Se nauttii ihmisten ja muiden kissojen läheisyydestä ja kiintyy omistajaansa syvästi. Korkean ruumiinlämpönsä ansiosta se saattaa viettää aikaansa jopa saunan lauteilla.
[muokkaa] Rodun historia
[muokkaa] Toistuva oikku
Karvattomista kissoista on kerrottu kautta historian erilaisissa lähteissä. Esimerkiksi asteekkien kerrotaan kasvattaneen niitä ja onpa olemassa kirjallista tietoa karvattomien kissojen esiintymisestä eri lähteissä ympäri maailman. Vaikuttaakin siltä, että karvattomuuden aiheuttava geeni ilmestyy luonnostaan esiin noin 15 vuoden välein. Ennen sfinxiä ei oltu kuitenkaan kiinnostuttu jalostamaan karvattomista kissoista rotua.
[muokkaa] Juuret Kanadassa
Vuonna 1966 Kanadan Torontossa syntyi lyhytkarvaiselle kotikissalle pesueellinen karvattomia pentuja, jotka kiinnittivät ihmisten huomion ja niiden jalostaminen roduksi alkoi. Nykyisin maailmassa esiintyvä sfinx-kanta polveutuu kahdesta 1970-luvulla syntyneestä pesueesta:
- Dermis ja Epidermis jotka olivat peräisin Yhdysvaltojen Minnesotasta syntyivät vuonna 1975.
- Bambi, Punkie ja Paloma löydettiin Torontosta, Ontariosta, Kanadasta vuonna 1978 ja ne kasvatti Shirley Smith.
Sfinxin juuret ovat vahvasti Pohjois-Amerikan maaperällä ja rotu onkin ollut pitkään lähes tuntematon muissa maanosissa. Viime aikoina se on kuitenkin saavuttanut suosiota myös Euroopassa ja levinnyt yhä suuremman yleisön tietoisuuteen.
[muokkaa] Rodun jalostusta
Rodun alkutaipaleella sfinxin pentuja risteytettiin devon rexien kanssa. Rotujen risteytyksessä on käytetty syynä yritystä vahvistaa kissan karvattomuuden aiheuttavia ominaisuuksia. Sfinxin karvattomuuden aiheuttaa alleeli samassa geenissä, jossa piilee syy myös devon rexin harvinaislaatuiseen yksikerroksiseen turkkiin. Ominaisuudet ovat peittyviä, joten rotujen risteyttämisen toivottiin vahvistavan kyseistä geeniä. Se kuitenkin aiheutti kissoille hammas- ja hermosto-ongelmia, minkä seurauksena tällaiset risteytykset ovat nyt laajalti kiellettyjä. Nykyisin rodun geenipoolia laajentamaan käytetään normaaliturkkisia lyhytkarvaisia rotuja. Sfinxsien pentueet eivät ole kovin suuria, joten esimerkiksi Suomessa karvattoman kissan hankkiminen voi viedä pitkän aikaa, kun pesueitakin syntyy harvassa.
[muokkaa] Tie Suomeen
Sfinxin vieraudesta Amerikan ulkopuolella kielii jotain se, että Suomeen tämä rotu saapui vasta tällä vuosituhannella. Vuoden 2000 joulukuussa saapui USA:sta ensimmäinen sfinx, joka oli rekisteröity Suomen Kissaliitolle. Sen jälkeen karvattomien kissojen reitti Suomeen aukesi ja niitä saapui maahan eri puolilta maailmaa. Helmikuussa 2002 syntyi Suomessa ensimmäinen sfinx-pentue. Nykyisin näitä erikoisia kissoja on maassamme satakunta kappaletta.
[muokkaa] Sfinx julkisuudessa
Sfinx ei ole saavuttanut rotuna toistaiseksi kovin suurta suosiota Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Se on kuitenkin kiinnittänyt varsinkin kissaharrastajien huomion erikoisella ulkonäöllään. On käyty myös keskustelua siitä, onko sfinxin kaltaisen mutaation kehittäminen roduksi eettisesti arveluttavaa.
Sfinx ei ole tavallinen näky myöskään elokuvakankaalla. Parhaiten tunnettu rodun edustaja lieneekin SGC Belfry Ted Nude-Gent, joka esiintyy Austin Powers -elokuvasarjassa Mr. Bigglesworthina, tohtori Pahan kissana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjalähteet
- Kissojen maailma, WSOY. David Taylor. Painovuosi 2002
- mario´s sphynx
