Keskustelu käyttäjästä:Seppo Linnaluoto
Wikipedia
|
Tässä muutama linkki, josta voi olla hyötyä.
Vielä kerran, tervetuloa! |
| Don't speak Finnish? |
--Joonas (kerro) 20. maaliskuuta 2006 kello 10.36 (UTC)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuva:VolsinTähtitorni201205.jpg
Voisitko käydä merkitsemässä kuvaasi Kuva:VolsinTähtitorni201205.jpg levitysoikeusmallineen? Katso sivulta Wikipedia:Malline/Tekijänoikeus. Esimerkiksi {{GFDL/Oma}} olisi hyvä. --Hautala 22. maaliskuuta 2006 kello 07.29 (UTC)
VolsinTähtorni201205.jpg on tarpeeton kaksoiskappale. Voit poistaa sen. Olen uusi Wikipedian käyttäjä enkä vielä tunne kaikkia wikin tapoja. --Seppo Linnaluoto
[muokkaa] Minityngistä
Tervetuloa Wikipediaan! Yritit laajentaa Wikipedian sisältöä ja teit minitynkäartikkelin. Wikipediaan halutaan kuitenkin mieluummin laajoja artikkeleita, joten harkitse voisitko lisätä perustietoja aloittamaasi artikkeliin. Kirjoita jatkossa uudet artikkelit vähintään tyngiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Lendu 24. maaliskuuta 2006 kello 15.54 (UTC)
[muokkaa] Merkitse aika
Merkitsethän ajan nimimerkkisi lisäksi keskusteluissa ja äänestyksissä. Helpointa tämä on kirjoittamalla --~~~~. Näin saat automaatisesti ajan sekunnin tarkkuudella ja oman nimimerkkisi --Matti-92 6. huhtikuuta 2006 kello 12.56 (UTC)
[muokkaa] Alkuräjähdys
Voisitko vertaisarvioida alkuräjähdys artikkelia pitääkö se miten hyvin paikkaansa nykytietämyksen kanssa ja lisätä mahdollisia puutteita? --Zxc 4. toukokuuta 2006 kello 13.27 (UTC)
Katsoin alkuräjähdys-artikkelin läpi ja tein jotain pikkukorjauksia. Minusta se on kunnossa (ainakin suunnilleen). En ole tosin mikään erikoinen asiantuntija, asia on vaikeimpia tähtitieteessä. Minusta se ei ole mikään tynkä! --Seppo Linnaluoto 5. toukokuuta 2006 kello 09.58 (UTC)
[muokkaa] Pulsari
Hei! Ilmeisesti tiedät yhtä sun toista avaruusaiheista. Osaisitko selittää artikkeliin pulsari (kansantajuisesti, jos mahdollista), miksi pulsareiden lähettämä sähkömagneettinen säteily on sykkivää eikä tasaista? -Samulili 10. toukokuuta 2006 kello 09.08 (UTC)
Pulssit syntyvät kun neutronitähti pyörii nopeasti. Laitoin artikkeliin tämän. --Seppo Linnaluoto 10. toukokuuta 2006 kello 09.28 (UTC)
[muokkaa] Poistoäänestyksistä
Olisi kiva jos perustelisit joskus poistoäänestyksissä miksi sinusta joku artikkeli pitää säilyttää/poistaa. Se voisi auttaa muitakin äänestäjiä tekemään järkevämpiä päätöksiä. Esimerkiksi Money, WASEO ja Putkiaivo -- Jniemenmaa 29. toukokuuta 2006 kello 10.25 (UTC)
Yleensä en jaksa kirjoittaa, jos en ole kovin voimakkaasti poistamista vastaan. Katson kyllä aina poistettavan artikkelin ja WASEOn tapauksessa kävin sen sivuillakin. Minusta vain tuntuu, että kyseisiä artikkeleita ei tule poistaa. Jos minusta asia on samantekevä, en äänestä. Ja olen ilmoittanut, että poistamisen puolesta en tule äänestämään. --Seppo Linnaluoto 29. toukokuuta 2006 kello 10.35 (UTC)
[muokkaa] Käytännöistä
Terve! Tämä wikittely on alkuun aina hiukan hankalaa. Katsoisitko tekemäni muokkaukset artikkeliin Anders Donner [1]. Näissä muutoksissa näkyy mm. tynkämerkinnän lisääminen, otsikkosanan lihavointi ja luokan aakkostus. Jatkathan hyvää työtäsi tähtitiedeartikkelien parissa! --Lendu 31. toukokuuta 2006 kello 12.24 (UTC)
[muokkaa] Nova
Hei.
Työstän tässä nova-artikkelia ja haluaisin yliopisto-tason neuvoja ja parannusehdotuksia. Vakaana aikomuksenani on työstää novasta suositellut sivu. Huomasin kyllä, että kirjoitit tästä jo vertaisarvioinnissa, mutta artikkeli on jo kehittynyt edemmälle. Minkä verran itse tiedät novista? Olisi kiva jos voisit kertoa jotain, sillä novista on vaikeaa löytää tietoa. --Rommel2 31. toukokuuta 2006 kello 22.37 (UTC)
Lainaa kirjastosta "Tähtitieteen perusteet", yli 650 sivua tarkkaa tietoa. Siinä ei kyllä ole kuin vähän yli sivu novista. Heikki Ojan Polaris on myös hyvä yleiskirja, 160 sivua. Itse en tiedä erityisen paljon novista, sen verran että tiedän mikä on epäilyttävää tietoa. --Seppo Linnaluoto 1. kesäkuuta 2006 kello 09.56 (UTC)
- Kiitos vinkistä. Omistan jo sen Polaris kirjan, eikä siinäkään ole kuin pieni palsta novista. Mitä muuten olet mieltä, olisiko novasta ainesta jo suositelluksi artikkeliksi? Uskaltaisinko laittaa sen äänestykseen, kun kaksi viikkoa vertaisarvioinnissa tulevat täyteen? --Rommel2 1. kesäkuuta 2006 kello 13.58 (UTC)
- Aikaisemmin kun luin artikkelin, se oli mielestäni paremmassa kunnossa kuin nyt. Ensinnäkin valkoinen kääpiö ja (ali)jättiläinen ovat suurinpiirtein saman massaisia, joten vertaus Maahan ja Kuuhun (niiden massasuhde noin 80) ei ole pätevä. Ainakaan nyt sitä ei pidä panna äänestykseen suositellusta artikkelista. --Seppo Linnaluoto 1. kesäkuuta 2006 kello 18.54 (UTC)
-
- Vastauksesi herätti mielessäni muutamia kysymyksiä:
- 1. Mitä mahdat tarkoittaa sillä, että artikkeli olisi huonontunut? Olen muokannut artikkelia vertaisarvioinnista saamani palautteen perusteella. Onko artikkelista tullut liian sekava?
-
- 2. Käyttämäni vertaus on ollut mukana jo siitä asti kun aloitin artikkelin työstämisen 4. toukokuuta. Jos katsoit vertauksen huonontavan artikkelia, niin miksi kerrot siitä vasta nyt? Vertauksella tarkoitan pääsarjan tähden ja valkoisen kääpiön liikkumistapaa toisiinsa nähden, enkä suinkaan väitä niiden olevan massasuhteeltaan samanveroisia maan ja kuun kanssa. Pitäisikö artikkelin kieliasua muokata vertauksen kohdalta tämän asian selventämiseksi?
-
- 3. Sanot artikkelin olevan ainakin tällä hetkellä epäkelpo suositeltu-sivu-äänestykseen. Voisitko siis kertoa selkeästi artikkelin puutteista/vioista jotta voisin korjata niitä?
-
- 4. Onko artikkelissa muuten ristiriita, sillä mainitsen artikkelissa seuraavaa:
-
- ”Symbioottisessa tähdessä eli novamaisessa muuttujassa...” (symbioottiset tähdet osion alku)
-
- ”Symbioottinen kaksoistähti - novapurkauksen tuottamiseen kykenevä tähti, jossa novapurkausta ei ole vielä havaittu. (linkit osio)
-
- ”Novamainen muuttuja - novan kaltainen kaksoistähti, jossa ei tapahdu novapurkausta.” (linkit osio)
-
- Eikö tässä ole virhe sillä sanon symbioottista tähteä ja novamaista muuttujaa samanlaisiksi, vaikka samalla sanon niiden olevan erilaisia?
-
- Siis: Toivon että vastaat jokaiseen esittämääni kysymykseen. Näin minun olisi mahdollisimman helppoa muokata artikkelista parempi ss-äänestystä varten. Artikkelihan on ollut vertaisarvioinnissa vasta hieman yli viikon eli puolet vaadittavasta ajasta. Artikkelilla on siis vielä aikaa kehittyä ja jatkuuhan kehitys toki itse äänestys-aikanakin. --Rommel2 1. kesäkuuta 2006 kello 20.24 (UTC)
Oletko lainannut kirjastosta "Tähtitieteen perusteet"? Lue sieltä sivut 362-365 (11.6 Lähekkäisten kaksoistähtien kehitys). Siellä on esimerkkinä kaksoistähti, jonka alkuperäiset massat ovat 2 ja 1 Auringon massaa, ks. kuva 11.8. Se selvittää asiat! --Seppo Linnaluoto 2. kesäkuuta 2006 kello 17.16 (UTC)
-
- En ole vielä ehtinyt kirjastossa käymaään, mutta ajattelin hakea kuitenkin sen kirjan lähiaikoina. Voisitko tällä välin vastata edellä esittämiini kysymyksiin? Erityisesti kaipaisin vastausta kysymykseen nro:4. Hyvässä artikkelissa ei saa olla ristiriitoja. Olisi ystävällistä jos voisit antaa vastauksesi numeroittain eli 1. vastaus kysymykseen 1 jne. --Rommel2 3. kesäkuuta 2006 kello 18.50 (UTC)
Olen korjannut alkuosaa. Kohta "Novat eivät ole ikuisia" ei ole kunnossa. En ole ehtinyt vielä perehtyä loppuosaan. --Seppo Linnaluoto 4. kesäkuuta 2006 kello 11.58 (UTC)
Luin koko Nova-artikkelin mutta kohta "Novat eivät ole ikuisia" ei ole kunnossa, koska en keksinyt miten sitä voisin muuttaa. --Seppo Linnaluoto 4. kesäkuuta 2006 kello 20.37 (UTC)
-
- Korjasin "Novat eivät ole ikuisia" kohtaa ja lisäsin sivulle animaation selittämään ainekiekon syntymistä. Onko artikkelissa muita ongelmia? Onko siinä ristiriita (kysymys nro:4)? Vertaisarvioinnissa joku sanoi, että nova ei aina ole kaksoistähti. Milloin? Tähän nimittäin pyydettiin parannusta. Yritän hakea sen kirjan huomenissa. --Rommel2 5. kesäkuuta 2006 kello 18.46 (UTC)
Kaikki novat ovat kaksoistähtiä. --Seppo Linnaluoto 6. kesäkuuta 2006 kello 08.32 (UTC)
Sain nyt sen kirjan ja alan perehtyä siihen. Laitoin artikkeliin jo pari pientä lisäystä. --Rommel2 6. kesäkuuta 2006 kello 23.27 (UTC)
Vertaisarvioinnissa kysyttiin, että onko novapurkauksen lämpötila n. 2000–3500 K. En ole siitä aivan varma, joten katsoin parhaimmaksi poistaa artikkelista maininnan siitä. Etsin siitä kirjasta vastausta. Olisiko sinulla enemmän tietoa Q-luokan spektrityypistä? --Rommel2 7. kesäkuuta 2006 kello 17.50 (UTC)
Novat eivät kai ole mikään yhtenäinen rymä, paitsi että ne kaikki ovat kaksoistähtiä, joissa tapahtuu aineen siirtymistä valkoiseen kääpiöön. Novapurkauksillä ei liene mitään yhtenäistä lämpötilaa. Spektrityyppi Q ei liene myöskään mikään yhtenäinen rymä, jolla olisi jotain yhteisiä ominaisuuksia. Mutta tämä on "minusta tuntuu" tietoa, mistä ei löydy helposti kirjallista tietoa. --Seppo Linnaluoto 7. kesäkuuta 2006 kello 18.18 (UTC)
- Ainakin tällä sivulla sanotaan novien (ja vain novien) olevan Q spektrityyppiä. Onko artikkelissa enää mitään suurempaa korjattavaa tai puutteita? --Rommel2 8. kesäkuuta 2006 kello 00.45 (UTC)
- Tietysti koska spektrityyppi Q on nimenomaan perustettu novia varten. --Seppo Linnaluoto 8. kesäkuuta 2006 kello 09.22 (UTC)
Muutin nova-artikkelin kuvien järjestystä. Raaskisiko artikkelia laittaa vielä ss-äänestykseen? --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 20.47 (UTC)
Tein muutamia korjauksia. Minusta se on nyt suurinpiirtein kunnossa, mutta ss-äänestyksistä minulla ei ole mitään käsitystä. --Seppo Linnaluoto 10. kesäkuuta 2006 kello 10.06 (UTC)
Kysyit joskus novamaisista ja symbioottisista tähdistä. Tähtitieteen perusteet sivu 403: "Lisäksi on olemassa novamaisia muuttujia, ... Nämä muuttujat, joista osaa sanotaan symbioottisiksi tähdiksi, ..." Siis kaikki symbioottiset tähdet ovat novamaisia muuttujia, joista taas vain osa on symbioottisia. --Seppo Linnaluoto 10. kesäkuuta 2006 kello 10.13 (UTC)
- Kiitos, että selvensit tuota yksityiskohtaa. Ss-äänestyshän on äänestys, jossa jonkun käyttäjän ehdotuksesta äänestetään, että onko jokin artikkeli tarpeeksi hyvätasoinen tullakseen suositelluksi artikkeliksi. Nämä artikkelit merkitään tähdellä:
. Äänestys kestää yleensä kaksi viikkoa ja artikkelin tulee saada yli 80% prosentin kannatus tullakseen suositelluksi. Artikkelia voidaan parannella vielä äänestyksen aikanakin ja äänestyksessä oleva artikkeli saa aina paljon huomiota. Katso lisää täältä. --Rommel2 10. kesäkuuta 2006 kello 17.11 (UTC)
Siis, mitä olet mieltä? Olisiko artikkeli kokonaisuutena valmis ss-äänestykseen vai onko siinä vielä jotain parannettavaa? --Rommel2 11. kesäkuuta 2006 kello 20.14 (UTC)
Artikkeli taitaa olla nyt valmis, mutta en osaa sanoa sen kelpoisuudesta ss-äänestykseen. Voithan laittaa sen sinne. Mutta en osaa sanoa miten sen kävisi. Zxc arveli 9.6. vertaisarvioinnissa, ettei se saa tarvittavaa kannatusta. Tähtitieteessä ainoastaan Venus on suositeltu sivu. Planeettakuntien synty on vertaisarvioinnissa, varmaan sitä ajatellaan suositelluksi sivuksi. --Seppo Linnaluoto 12. kesäkuuta 2006 kello 10.23 (UTC)
Venus äänestettiin äänin 16-0 suositelluksi sivuksi. Se tosin on paljon helpompi tapaus kuin Nova, paljon selväpiirteisempi. --Seppo Linnaluoto 12. kesäkuuta 2006 kello 18.54 (UTC)
- Vertaisarvioinnissa kysyttiin, että onko novapurkauksesta mitään seurauksia toiselle tähdelle? Onko valkoinen kääpiö niin kaukana kaksoistähden toisesta komponentista, ettei novapurkaus vaikuta siihen? Artikkeli on saanut paljon positiivista palautetta, joten aikomuksenani on laittaa se ss-äänestykseen lähiaikoina. --Rommel2 13. kesäkuuta 2006 kello 19.42 (UTC)
- Novapurkaus vaikuttaa ilman muuta toiseen tähteen. Muuten kuvasarjassa "Nova vaihe vaiheelta" valkoinen kääpiö on aivan liian suuri. Kuvien on tarkoitus olla oikeassa mittakaavassa. Valkoisen kääpiön pitäisi olla aivan pistemäinen. Valkoisen kääpiön koko on maapallon kokoluokkaa eli n. 10.000 km eli se on alle sadasosa Auringon sädettä. Vertaa oikealla olevaan taiteilijan "hot spot" piirrokseen, missä valkoinen kääpiö on pistemäinen. --Seppo Linnaluoto 13. kesäkuuta 2006 kello 20.05 (UTC)
-
- Niin että miten tarkalleenottaen se novapurkaus vaikuttaa toiseen tähteen? Voiko se esim. jopa tuhota sen toisen tähden vai vaikuttaako se vain jonkin aikaa ainevirtaan? En tästä tiedä paljoa enkä viitsisi ruveta arvailemaan. --Rommel2 13. kesäkuuta 2006 kello 23.11 (UTC)
-
- Tarkkoja vaikutuksia ei varmaan kukaan tiedä. Novapurkaus ei kuitenkaan tuhoa tähteä, vaan ainevirtaus valkoiseen kääpiöön jatkuu. --Seppo Linnaluoto 14. kesäkuuta 2006 kello 10.50 (UTC)
Laitoin artikkelin nyt ss-äänestykseen. --Rommel2 14. kesäkuuta 2006 kello 19.28 (UTC)
Se johtaa nyt 5-0. Eiköhän siitä tule suositeltu sivu. --Seppo Linnaluoto 15. kesäkuuta 2006 kello 09.11 (UTC)
- Hyvältä näyttää, mutta pitää kuitenkin muistaa että äänestys kestää kaksi viikkoa ja kannatuksen pitää olla yli 80%. Ehdotus suositelluksi sivuksi lasketaan myös yhdeksi ääneksi (minun), joten se johtaa itse asiassa 6-0. --Rommel2 15. kesäkuuta 2006 kello 12.59 (UTC)
-
- Nova-artikkelilla menee nyt todella hyvin. Se on jo ohittanut niukasti Venuksen äänissä. Oma ääneni mukaan laskettuna tilanne on nyt 16-1. Näyttää siltä että artikkeli menee kirkkaasti läpi. Kiitokset jo etukäteen kaikesta avusta! --Rommel2 20. kesäkuuta 2006 kello 17.15 (UTC)
Nova on nyt suositeltu sivu! Ääniä tuli 21-1, joten se sai niitä enemmän kuin Venus-artikkeli. Olit korvaamaton apu artikkelin työstämisessä suositelluksi sivuksi. Maximae gratiae tibi! Eli suurimmat kiitokset (sinulle)! --Rommel2 28. kesäkuuta 2006 kello 14.51 (UTC)
[muokkaa] Rata (tähtitiede) vs. Kiertorata
Moi. Asiantuntijana voit varmaan kertoa, ovatko kyseessä kaksi samaa asiaa käsittelevää artikkelia, vai poikkeavatko ne toisistaan. --Tve4 21. kesäkuuta 2006 kello 19.26 (UTC)
Kyllähän nuo ovat periaatteessa sama asia, mutta täysin eri tavalla käsitelty. Kiertorata-artikkelissa on outo jaottelu GEO- ym. ratoihin Maan ympäri. Rata-artikkeli on lyhyt ja selkeä. --Seppo Linnaluoto 21. kesäkuuta 2006 kello 19.37 (UTC)
[muokkaa] Molekulaarinen pilvi
Jos haluat poistaa sivun niin merkitse se roskaksi. Tässä tapauksessa kai tuo pitäisi kuitenkin yhdistää? -- Jniemenmaa 24. lokakuuta 2006 kello 14.02 (UTC)
- Seppo Linnaluoto yhdistikin jo. Siitä olisi pitänyt tehdä uudelleenohjaus, jonka äsken teinkin.--MiPe (wikinät) 24. lokakuuta 2006 kello 14.04 (UTC)
-
- Joo, olisi pitänyt katsoa muutama muokkaus taakseppäin niin olisi tuokin selvinnyt. :) -- Jniemenmaa 24. lokakuuta 2006 kello 14.08 (UTC)
