Sensuuri
Wikipedia
Sensuuri on valtion tai muun julkisen vallan ylläpitämä ennakkotarkastusjärjestelmä, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle. Sensuurille voidaan alistaa esimerkiksi kaikki sanomalehdet, elokuvat, televisiosarjat ja teatterinäytelmät.
Yhdysvalloissa sensuuri ulottuu julkisissa televisioverkoissa esitettäviin televisio-ohjelmiin ja elokuviin. Sensuuri ilmenee hävyttömien ilmaisujen kuten kirosanojen peittämisenä jollain äänitehosteella, sekä hävyttömien eleiden ja alastomuuden peittämisellä.
Ennakkosensuurin lisäksi voidaan harjoittaa myös jälkikäteistä sensuuria, missä teos vedetään pois myynnistä tai sen tuottajille annetaan sakkoja tai vankeusrangaistuksia, jotta he eivät enää tuottaisi samankaltaista aineistoa. Itsesensuurista puhutaan silloin kun kustantamot itse rajoittavat toimintaansa ilman näkyvää rangaistuksen uhkaa. Puhekielessä sensuurilla voidaan epämääräisesti viitata mihin tahansa sananvapauden rajoitukseen.
Sensuuri on historiallisesti ollut voimallisinta totalitaristisissa valtioissa sekä itsevaltaisissa monarkioissa. Sensuuri on toisaalta ollut jo vuosisatoja aina valistusfilosofiasta ja klassisesta liberalismista lähtien ankaran kritiikin kohteena. Yleensä sensuuria ei, joitain sensuurin lievimpiä muotoja lukuun ottamatta, eurooppalaisessa ja anglosaksisessa oikeuskäsityksessä hyväksytä.
Tanskalainen Jyllands-Posten julkaisi profeetta Muhammedia pilkkaavia pilapiirroksia, mistä islamilaisissa maissa vaadittiin Tanskan pääministeri Rasmussenilta anteeksipyyntöä, mitä hän kieltäytyi pyytämästä vedoten Tanskan rajoittamattomaan sananvapauteen. Tietyntyyppisen materiaalin julkaisemiskielto tarkoittaisi käytännössä ennakkosensuuria kustantajien itsensä toteuttamana itsesensuurina.
Samat kuvat julkaisi myös norjalainen ja tanskalainen lehti sekä 1. helmikuuta 2006 lopulta myös saksalainen Die Welt ja ranskalainen France Soir keventääkseen tanskalaisiin kohdistuneita paineita. Islamilaiset maat ovat alkaneet boikotoimaan tanskalaisia elintarvikkeita, minkä arvellaan mahdollistavan maan koko viennin alentumiseen prosentilla. Suuri kärsijä on meijeriyhtiö Arla.
[muokkaa] Sähköinen sensuuri
Yhdysvaltalaiset Google, Microsoft, Yahoo ja Cisco Systems ovat suostuneet rajoittamaan tiedon saatavuutta Kiinassa ja kiinankielisissä palveluissaan. Kiina on myös estänyt maailman laajimman tietosanakirjan, Wikipedian kiinankielisen version käyttämisen http://zh.wikipedia.org :n käyttämisen Kiinasta käsin.
Tämän lisäksi Yahoo on jopa ilmiantanut Kiinan hallitukselle sähköpostin lähettäjän sillä seurauksella, että tämä on saanut paljastuksestaan kymmenen vuoden vankeustuomion. Yhdysvaltain kongressin ihmisoikeuskomitea (valiokunta) on kutsunut yhtiöt kuultavakseen. Ensimmäinen kuuleminen on 2. helmikuuta 2006 ja elleivät yhtiöt tule niin ne voidaan haastaa 15. helmikuuta 2006 järjestettävään toiseen kuulemiseen.
Yhdysvalloissa Internetin vapauden suosiminen on perustunut lähinnä ajatukseen siitä, että mielipiteen vapauteen liittyvä liberalismi rajoittaa totalitaaristen hallintojen vallankäytön mahdollisuuksia tietovirtoja säännöstelemällä.
[muokkaa] Sensuuri Suomessa
Varsinkin sortokauden aikana 1900-luvun alussa suomalainen lehdistö oli paikoitellen ankaran sensuurin kohteena. Sensuuri muun muassa lakkautti Päivälehden, joka tosin perustettiin piakkoin uudelleen Helsingin Sanomat -nimellä.
Aluksi sensuuria ja sensoreita ymmärrettiin etenkin myöntyväisyyspiireissä: kotoisia portinvartijoita pidettiin parempana vaihtoehtona kuin tsaarinvallan suoraan asettamia sensoreita. Bobrikovin kauden tökeröt sananvapauden tukahduttamistoimet kuitenkin johtivat siihen, että sensorintoimesta katosi viimeinenkin hohto.
Toisen maailmansodan aikana Suomessa järjestettiin sensuuri niin kuin muissakin maissa. Tosin Suomessa ainoana Saksan kanssa sotivista maista tai Saksan kanssa liittoutuneista maista esitettiin sodan aikana yhdysvaltaisia elokuvia.
Moskovan välirauhan jälkeen Suomessa kehotettiin kirjastoja poistamaan kokoelmistaan neuvostovastaiset kirjat antamatta kuitenkaan niistä sitovaa luetteloa.
Suomen itsenäistyttyä rauhanajan sensuurijärjestelmää on ylläpidetty ainoastaan elokuvia varten. Sensuurista luovuttiin virallisesti vuonna 2001, josta lähtien Valtion elokuvatarkastamo on vastannut ainoastaan alle 18-vuotiaille levitettävien kuvaohjelmien ikärajojen asettamisesta.
Jälkikäteisen sensuurin kaltaista ohjailua on Suomessa liittynyt 1960-luvulla kirjailijoiden tai taideteosten jumalanpilkkaoikeudenkäynneissä. Jumalanpilkan kielto on nykyään korvattu lainsäädännössä uskontorauhalla.
