Selkäydinhermo
Wikipedia
Selkäydinhermot (lat. nervus spinalis) koostuvat etu- ja takajuuresta, jotka yhtyvät toisiinsa selkäytimen ulkopuolella. Etujuuresta lähtee motoristen neuronien aksoninhaarat ja takajuuresta tulee sensoristen neuronien aksoninhaarat. Yhdyttyään selkäydinhermo jakaantuu etu- ja takahaaraan, joissa kummassakin on motorisia sekä sensorisia hermoja. Etuhaara on huomattavasti takahaaraa paksumpi. Takahaarat hermottavat selän ihoa ja lihaksia. Etuhaarat puolestaan muodostavat ääreishermostoon kuuluvia hermopunoksia.
Selkäydinhermoja on yhteensä 31 paria ja niitä lähtee kunkin selkärangan nikaman alta yksi pari, mutta ensimmäinen pari tulee esiin heti kallon alta. Selkäydinhermot jaetaan kaula- (8 paria), rinta- (12 paria), lanne- (5 paria), risti- (5 paria) ja häntähermoihin (1 pari). Neljä ylintä kaulahermon etuhaaraa muodostavat kaulapunoksen, josta lähtee muun muassa palleahermo. Neljä alinta kaulahermoparia muodostavat yhdessä ylimmän rintahermon etuhaaran kanssa hartia- eli olkapunoksen, joka hermottaa yläraajoja. Lanne-ristipunoksen muodostavat puolestaan lanne- ja ristihermojen etuhaarat. Lanne-ristipunos hermottaa alaraajoja.
