Sarvikuonot
Wikipedia
| Sarvikuonot | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lajit | ||||||||||||
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisin Afrikassa ja Aasiassa. Sarvikuonojen heimoon kuuluu viisi lajia, jotka ovat kaikki uhanalaisia.
Sarvikuonojen hartiakorkeus on 150 - 185 cm, ruumiinpituus voi olla 420 cm, häntä 50 - 70 cm. Painoa 1800 - 3600 kg. Urokset ovat suurempia kuin naaraat. Sarvikuonot ovat norsujen jälkeen suurimpia maanisäkkäitä.
Sarvikuonoille ominainen piirre on niiden kuonossa oleva sarvi. Heimon tieteellinen nimi Rhinocerotidae tuleekin kreikan kielen sanoista rhino (kuono) ja keros (sarvi). Suurin uhka sarvikuonoille on niiden salametsästys sarvien vuoksi.
Sarvikuonojen kaltaiset eläimet ilmesyivät maapallolle ensimmäistä kertaa eoseenikaudella. Niistä kehittyi mm. mioseenikaudella elänyt indricotherium, joka painoi 30 tonnia ja on suurin koskaan maan päällä elänyt nisäkäs. Plioseenikaudella sarvikuonot kuolivat sukupuuttoon Pohjois-Amerikasta ja pleistoseenikaudella Euroopasta sekä pohjois-Aasiasta. Muinaisista sarvikuonoista tunnetuin lienee viimeisimmän jääkauden aikana elänyt villasarvikuono, josta on löydetty ikiroudassa säilyneitä jäänteitä.
