Samothraken Nike
Wikipedia
Samothraken Nike (kreik. Νίκη τῆς Σαμοθράκης, Níkē tēs Samothrákēs) on veistos antiikin Kreikan jumalattaresta Athene Nikestä (sananmukaisesti: «Athene joka tuo mukanaan voiton»).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Löytyminen
Patsas löydettiin yhtenä kappaleena 15. huhtikuuta 1863 Samothraken saarelta. Patsaan löysi Ranskan Edirnen varakonsulin sijainen Charles Champoiseau erään tutkimusretken aikana. Kokonaisuus mahdollisti löytäjän tunnistamaan patsaan esittävän Nikeä, voittoa, joka tavanomaisesti kuvattiin siivekkääksi naiseksi. Kokonaisuus lähetettiin Pariisiin ja siellä kuuluisaan Louvren museoon.
Vuonna 1875 itävaltalainen arkeologinen retkikunta suositti löydön alueella uusia kaivauksia. Silloin tunnistetentin suuri harmaa marmorinen blokki, joka oli aiemman löytöpaikan lähistöllä. Kyseessä oli laivan keulaosan kuvio, joka oli palvellut Niken patsaan jalustana, tällainen kokonaisuus esiintyy Demetrios Polioraten rahoissa. Löydökset paljastivat myös, että patsaan normaaliasento oli sijoitettu siten, että sitä tuli katsoa etuviistosta vasemmalta (kuten oheisessa kuvassa) vastakkainen oikea puoli on melko viimeistelemätön. Naiden löytöjen pohjalta sekä muutamien muotinnosten (oikea siipi, vasen rinta ja selän) avulla pystyttiin luomaan täydellinen rekonstruktio, joka sijoitettiin Louvren Daru-portaikon ylemmälle tasanteelle, jossa se on yhä.
[muokkaa] Kokonaisuus
[muokkaa] Nike
Patsas on veistetty valkoisesta marmorista, joka todennäköisesti on peräisin Paroksen saarelta. Patsas esittää siivekästä naista, joka on voiton allegoria, hahmo on pukeutunut hyvin hienosta kankaasta tehtyyn asuun, joka tuo esille hyvin kehon muodot. Osittain patsaalla on yllään myös nuttu, joka kuitenkin paljastaa vasemman jalan. Tuli likistää vaatteita vasten kehoa ja näin Nike on kuvattu poseeraamassa aluksen kannella.
Nike on koottu kuudesta marmorikimpaleesta, jotka on työstetty erillisinä osina. Työstetyt osat ovat: keho, ylävartalo ja pää, kaksi käsivartta sekä kaksi siipeä. Tämä kreikkalaisten kivenveistäjien laajalta käyttämä tapa salli säästämisen materiaalikustannuksissa. On huomattavasti edullisempi louhia pieniä louheita kuin hyvin isoja järkäleitä. Niken mitat ovat: 2,40 metriä ja kokonaisuudessa siivet mukaan lukien 3.28 metriä korkea, se on noin 1,5 kertaa luonnollinen korkeus. Erikseen tehdyt kappaleet on liitetty toisiinsa pronssiliittimin.
[muokkaa] Alus ja sokkeli
Alus ja sokkeli ovat rodoslaista vihreää ja suonikasta marmoria. Alus on tyypillinen rodoslainen aikakauden alus «τριηρημιολία / triērēmiolía«, pieni ja pitkä sota-alus, jossa ei ole kantta, ja siinä on kaksi ja puoli riviä airoja ja keulapuskurit. Sokkeli itse on myös koottu kuusesta pienemmästä laatasta, jonka päälle on kasattu kolme kerrosta kivenlohkareita, joka on kiinnitetty toisiinsa pronssisin liittimin. Patsas on sijoitettu korkeimman kerroksen päälle (edestäpäin otetussa kuvassa näkyy huvin aluksen ja sokkelin rakenne).
[muokkaa] Ajoitus
Meillä ei ole minkäänlaista tiedollista lähdettä patsaan ajoittamiseksi. Patsasta ei siten voida ajoittaa muuten kuin sen tyylipiirteiden avulla. Kuitenkin voidaan todeta, että Demetrios Poliorketen rahoissa on kuvattuna itse monumentti: kuningas oli halunnut pystyttää muistomerkin meritaistelun voitolle. Tässä vaiheessa voidaan teos ajoittaa 300-luvun eaa lopun tai 200-luvun eaa alun vaiheisiin ennen ajanlaskumme alkua eläneen kuvanveistäjän tekemäksi. Kyseessä voisi olla esimerkiksi jokin kuvanveistäjä Skopaan oppilas, sillä hän työskenteli Samothrakessa. Kuitenkin Samothrake on hallinnollisesti Lysimakhoksen alaisuudessa ja hän on Demetrioksen vihollinen. On siis varsin epätodennäköistä että viimemainittu olisi voinut omistaa patsaan.
Lindoksen kaupungista, joka on Rodoksen saaren itälaidalla, on löydetty monumentti. Laivan tyyppi ja sokkelimarmorin alkuperät johtavat rodoslaiseen alkuperään ja että kyseessä on Kosin laivastosta saavutetusta voitosta vuonna 261 eaa, joka tapahtui Sidessä tai ehkä Myonnisosissä. Tämä osuu yhteen kuvanveistäjä Pythokritoksen, Lindoksen akropoliin monumenttien tekijän uran kanssa. Lisäksi Chamoiseau oli löytänyt fragmentin jossa on kirjoitus: «…Σ ΡΟΔΙΟΣ / …S RODOS», joka mahdollistaa tulkinnan, että kyseessä voisi olla «Pythokritos rodoslainen». (Artikkelin kolmas kuva)
Kuitenkin useat arvelevat, että fragmentti, kokonsa tähden, voisi olla ennemminkin patsaan jalustasta. Toisaalta mikään elementti patsaassa itsessään ei anna aihetta olettaa, että kyseessä olisi rodoslainen työ. Jotkut ovat vastaavasti vertailleet Nikeä Pergamonin suuren alttarin friisin henkilöhahmoihin. Näiden veistäjät olivat hyvin tunnettuja.
[muokkaa] Lähteet ja kirjallisuus
- Marianne Hamiaux, Feuillets du Louvre, Louvre et Réunion des Musées nationaux, vol. V, n° 3/43, 2000;
- Heiner Knell: Die Nike von Samothrake. Typus, Form, Bedeutung und Wirkungsgeschichte eines rhodischen Sieges-Anathems im Kabirenheiligtum von Samothrake. Darmstadt u. Stuttgart 1995;
- R. R. R. Smith, La Sculpture hellénistique, Thames & Hudson, 1996
