Sallan rata

Wikipedia

Sallan rata on Neuvostoliiton Moskovan rauhassa rakennettavaksi edellyttämä itä-länsi-suuntainen rautatie. Valtioneuvosto edellytti 86 km pitkän radan rakentamista päätöksellään 20. kesäkuuta 1940 Kemijärven Isokylästä Sallaan Suomen ja Neuvostoliiton rajalle.

Suomen puolella radalla työskenteli yli 3 400 henkilöä huhtikuussa 1941. Neuvostoliitto sai noin 100 000 työntekijän voimin oman osuutensa Alakurtista Suomen rajalle valmiiksi jo 25. helmikuuta 1941, kun taas Suomen puolelta rata valmistui rajalle vasta 15. toukokuuta 1941. Tällöinkin radasta Suomen puolella oli rakentamatta osuuksia Kemijoella ja Kotajärvellä.

3. heinäkuuta saksalaiset ja suomalaiset hyökkäsivät rataa pitkin Neuvostoliittoon, mikä sai neuvostoliittolaiset purkamaan omaa rataosuutta vetäytyessään saksalaisten uudelleen rakennettavaksi. Saksalaiset purkivat 1944 rakentamaansa osuutta vetäytyessään hyökkäävien neuvostoliittolaisten tieltä.

Moskovan välirauhansopimuksen solmimisen yhteydessä 1944 Neuvostoliitto edellytti Moskovan rauhan 1940 mukaisesti Sallan radan Suomen puolella oleva osuus pidetään rakennettuna raja-asema Kelloselkään saakka. Radanympäristö Suomen puolella metsittyi, mitä on käyty raivaamassa, jotta satelliiteilla voitaisiin havaita, että Suomi noudattaa ehtoja. Sallan radasta on purettu Suomen puolella kuitenkin 200 metrin osuus kansainvälisen rajanylityspaikan maantieyhteyden vuoksi.

Neuvostoliiton ja Venäjän puolella Sallan radasta on kiskoista purettuna noin 60 kilometrin matka, mikä yleensä suomenkielisessä mediassa mainitaan 70 km - 80 km mittaiseksi.

Itä-Lapin kuntayhtymä kutsui konsulttitoimisto Green Tulip Consultancyn tutkimaan Sallan radan mahdollista rahoitushanketta. Asiaa selvittävät Max van Asch ja Henrik Spoelman sekä radan mahdollista yksityistä rahoitusta Jeffrey Robets. Sallan rata poistettiin EU:n TEN -ohjelmasta, minkä vuoksi se ei voi saada ennen 2020 EU-rahoitusta mainitusta ohjelmasta ennen kuin TEN:stä neuvotellaan EU-maiden kesken uudelleen.

Sallan rata Alakurttiin vietynä voisi tukea Kemin sataman kuljetuspalveluita, mikäli hollantilaisten harjoittamaa Muurmanskin ja Rotterdamin välistä laivaliikennettä korvattaisiin Kemin ja Rotterdamin välisellä liikenteellä.

Venäläiseltä puolelta Muurmanskin alueella korostetaan Sallan radan olevan osa Barentsin alueen logistiikkaa, mihin kuuluu myös norjalaisten kannattama Kirkkoniemen rata. Norjan Kirkkoniemessä mahdollisen Kirkkoniemen radan päässä asuu noin 5 000 asukasta, mutta siellä on kaivos.

Muurmanskin alueen johtajan, Juri Jevdokimovin mukaan Sallan rata voisi kannattaa, mikäli Suomi ostaisi turvetta Venäjän puolelta. Suomen turvetuotanto puolestaan perustuu vain kotimaiseen turpeeseen.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Vaunut: [1] Alakurtin Sallan suunnan tulosemafori. Tien katkaisema osuus Sallan radasta.
• Väinö Jalkanen: [2] Metsittynyttä Sallan rataa
• Koillis-Lappi: [3] Hollantilaiset tutustuivat Salla-Kantalahti-ratahankkeeseen, 28. syyskuuta, 2006
• Pohjolan Sanomat: [4] Sallan rata ei jouda vielä mutkalle, Martti Vuolukka
• Lapin Radio: [5] Sallan rata kiinnostaa hollantilaisyhtiötä, 20. syyskuuta 2006
• Turun Sanomat: [6]

Sallan-Kantalanden rata arvioitiin kannattavaksi