Rautatieliikenne Suomessa
Wikipedia
|
|
| Rautatieliikenne Suomessa |
| Rautatieliikenne eri valtioissa |
| Rautateiden historia |
| Juna |
| Rautatieasema |
| Pienoisrautatiet |
| Muokkaa tätä laatikkoa |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rautatieliikenne Suomessa
Suomen toimiva julkisen liikenteen verkosto takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden helppoon, nopeaan ja edulliseen matkustamiseen. Junalla on oma tärkeä osansa kansallisessa julkisen liikenteen järjestelmässä, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan.
Energiatehokas ja ympäristöystävällinen juna toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Jotta eri matkustajatyypeille voitaisiin tarjota parasta palvelua, junia on eri tyyppisiä. Eri matkustajaryhmiä palvelevat junat on ryhmitelty nopeisiin Pendolino-juniin, nykyaikaisiin InterCity-juniin, edullisiin ja vanhempiin pikajuniin, taajamajuniin ja paikallisjuniin. Pendolino-junien kohderyhmänä ovat liikematkustajat, InterCity tarjoaa kaupunkien välillä peruspalveluja yhdessä vanhempien pikajunien kanssa, ja taajamajunat palvelevat asemia, joilla pitkän matkan junat eivät pysähdy. Rautatieliikenteeseen kuuluvat lisäksi jatkoyhteyksiä tarjoavat rautatieasemat ja matkakeskukset.
Joissain junissa ei käytetä erillistä veturia, vaan vaunut ovat moottorivaunuja. Näin toimivat mm. pääkaupunkiseudun lähijunat ja nopeat Pendolino-junat ja Dm 12-kiskobussit. Näissä etuna on, että junan suunta voidaan vaihtaa nopeasti, kun veturia ei tarvitse viedä junan toiseen päähän. Lisäksi kun on lyhyt juna, on energiataloudellisempaa käyttää moottorivaunuja kuin raskasta veturia ja muutamaa vaunua.
Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR. Suomen raideliikenne on kärsinyt jo pitkän aikaa rahapulasta, kun valtio ei anna Ratahallintokeskukselle tarpeeksi rahaa rataverkon korjauksiin. Tämän takia nopeuksia täytyy pudottaa, joka taas vähentää matkustajamääriä. Pendolino-junia joudutaan ajamaan pikajunanopeuksilla, joka ei tuo niiden hyötyjä esiin.
Kilpailukykyisin juna on suurten kaupunkien välillä, jossa se on usein yhtä nopea tai nopeampi kuin henkilöauto. Lähiliikenteessä juna on nopea Helsinki-Riihimäki -rataosalla. Kaukoliikenteessä junien matka-ajat Helsingistä ovat erityisen kilpailukykyisiä Hämeenlinnaan, Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Poriin, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Useimmat näistä kaupungeista kuuluvat Pendolino-liikenteen piiriin ja rataosat on kunnostettu suuremmille nopeuksille.
Junaliikenteen kysyntä jakautuu rataverkolla epätasaisesti. Etelä-Suomessa matkustajia on paljon ja junia kulkee tiheästi Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Vaikka Etelä-Suomen tiheä asutus mahdollistaa usein kulkevat junavuorot, muualla asukkaita on huomattavasti harvemmassa kuten myös junayhteyksiä. Useimmilla joko lähtö- tai kohdepaikkana on Helsinki, sillä matkustajista paljon suurempi osa on matkustamassa Helsinkiin tai Helsingistä kuin muiden kaupunkien välillä.
Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on jo sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla ajetaan silti yhä henkilöjunia dieselvetureilla. Vanhat pikajunien siniset vaunut poistuvat vähitellen liikenteestä, kun niiden tilalle ostetaan IC²-vaunuja ja Pendolino-yksikköjä.
Niin sanotun Interrail-kortin avulla pääsee matkustelemaan kohtalaisen halvalla pitkin Euroopan, Turkin ja Marokon junaratoja.
[muokkaa] Matkustajamäärien kehitys
Viimeisten 30 vuoden aikana junan markkinaosuus matkustajienkuljetuksessa on laskenut Suomessa, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Vuonna 1996 Suomen markkinaosuudet eri kulkuvälineiden mukaan jakaantuivat seuraavasti:
- Henkilöautot: 79,4 %
- Bussit: 12,6 %
- Junat: 5,2 %
- Lentokoneet: 1,2 %
Laskien absoluuttisina lukuina junaliikenne kuitenkin kasvoi. Vuonna 1996 henkilökilometrit kasvoivat noin 2,2 % (vuosikymmenen alun lama jälkimainingeissa). Henkilökilometrien kehitys miljardeissa:
Rahtikuljetukset erottuivat edukseen kehittymällä suotuisasti vuosien 1960 ja 1983 välillä (luvut miljardeissa nettotonnikilometreissä):
Näitä lukuja heilauttelevat lamat kuten muutakin liikennettä.
[muokkaa] Matkustusaika ja nopeudet
Matkustusajat ja keskinopeudet nopeimmilla junavuoroilla Helsingistä tai Helsinkiin (2007). Lisäksi junayhteyksien määrät yhteensä Helsingistä paikkakunnalle ja takaisin arkivuorokautena.
| Kaupunki | Junavuoroja | Matka-aika ennen 09/2006 | Vuonna 1991 | 01/2007 alkaen | Keskinopeus | Junatyyppi |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Haapamäki (301 km) | 8 | 3:10 | 3:06 | 95,1 km/h | Pendolino + taajamajuna | |
| Hämeenlinna (108 km) | 73 | 0:54 | 1:01 | 1:03 | 103 km/h | InterCity |
| Joensuu (482 km) | 21 | 4:59 | 4:34 | 4:17 | 113 km/h | Pendolino |
| Jyväskylä (342 km) | 29 | 3:00 | 3:26 | 2:51 | 120 km/h | Pendolino |
| Kajaani (607 km) | 15 | 7:02 | - | 5:43 | 106 km/h | Pendolino |
| Kotka (218 km) | 12 | 2:45 | 2:24 | 2:14 | 98 km/h | Pendolino + taajamajuna |
| Kouvola (166 km) | 42 | 1:56 | - | 1:23 | 120 km/h | Pendolino |
| Kuopio (439 km) | 18 | 4:41 | 4:08 | 3:52 | 114 km/h | Pendolino |
| Lahti (104 km) | 59 | 1:21 | 1:14 | 0:48 | 130 km/h | Pendolino |
| Lappeenranta (252 km) | 15 | 2:42 | 2:30 | 2:09 | 117 km/h | Pendolino |
| Mikkeli (279 km) | 13 | 3:05 | 2:45 | 2:23 | 117 km/h | Pendolino |
| Moskova (Leningradin asema) (1091 km) | 2 | 13:28 | - | 13:08 | 83 km/h | Pikajuna |
| Oulu (680 km) | 33 | 5:44 | 6:00 | 5:43 | 119 km/h | Pendolino |
| Pietari (Suomen asema) (417 km) | 6 | 5:41 | 5:25-5:30 | 5:21 | 78 km/h | Pikajuna |
| Pori (322 km) | 13 | 3:00 | 3:16 | 3:02 | 106 km/h | Pendolino + taajamajuna |
| Rovaniemi (900 km) | 16 | 9:51 | - | 8:27 | 107 km/h | Pendolino + pikajuna |
| Seinäjoki (346 km) | 33 | 2:42 | - | 2:39 | 131 km/h | Pendolino |
| Tampere (187 km) | 73 | 1:27 | 1:40 | 1:23 | 135 km/h | Pendolino |
| Turku (194 km) | 44 | 1:44 | 1:59 | 1:44 | 112 km/h | Pendolino |
| Vaasa (420 km) | 19 | 3:42 | 4:15 | 3:44 | 113 km/h | Pendolino + taajamajuna |
Vertailun vuoksi myös bussien ajoajat.
Taulukosta voi havaita, että vuonna 1991 junien aikataulut olivat nykyistä nopeampia useihin kaupunkeihin. Eräät kaupungit ovat kärsineet junien hidastumisesta huomattavasti, esimerkkeinä Joensuu ja Kuopio. Junien hidastumisen tärkeimmät syyt ovat kulunvalvonnan puute Itä-Suomessa, pysähdysaikojen pidentäminen suurilla asemilla ja aikataulujen yleinen väljentäminen aikataulussa pysymisen parantamiseksi. Junia joudutaan hidastamaan myös tasoristeysten ja ratojen huonokuntoisuuden takia. Oma vaikutuksensa on ehkä ollut myös Jyväskylän ja Jokelan junaonnettomuuksilla.
[muokkaa] Tulevaisuus
Suomi on maa, jossa kaupunkien välillä matkat ovat pitkät ja ihmisiä vähän. Tämä matkustajapotentiaalin vähäisyys johtaa siihen, että junia ajetaan pääsääntöisesti melko harvoin. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan johtavat radat sekä Tampereelta Ouluun johtava rata, joilla kysyntä on suurempaa ja junaliikenne tiheää. Poikkeuksen tähän kysynnän ja tarjonnan suhteeseen muodostaa ns. Pohjanmaan rata Tampereelta Ouluun, jolla kysyntää kyllä riittäisi, mutta junia ei voida ajaa tarpeeksi tiheästi radan yksiraiteisuuden ja kohtauspaikkojen puutteen takia.
Edes vilkkaimmilla reiteillä matkustajia ei ole niin paljoa, että olisi taloudellisesti järkevää rakentaa erilliset raiteet suurnopeusjunille. Vanhoilla radoilla on siis pärjättävä. Koska vanhat radat ovat mutkaisia, normaalijunilla suuret nopeudet olisivat matkustajan kannalta epämukavia. Tämän takia VR on hankkinut kallistuvakorisia Pendolino-junia, joilla voidaan ajaa suurinta radan kestämää nopeutta tinkimättä matkustusmukavuudesta.
Tulevaisuudessa ratoja on tarkoitus kunnostaa päällysrakennetta ja raiteita uusimalla sekä tasoristeyksiä poistamalla, jotta nopeudet voidaan nostaa aina 220 km/h saakka. Rataverkon laajuuden takia töiden tekeminen kestää kauan. Ensin kunnostetaan vilkasliikenteisimmät rataosat ja vaiheittain edetään muille reiteille. Kaikkia rataosia ei koskaan tulla kunnostamaan suurille nopeuksille, koska liikennemäärät perustelevat vain Helsingistä säteittäin lähtevien pääreittien parantamisen. Lopuilla rataosilla enimmäisnopeudeksi jää 140 km/h.
Venäjän junayhteyksiä on tarkoitus parantaa uuden Helsingin ja Lahden välisen oikoradan valmistumisen jälkeen. Suomessa nostetaan Lahden ja Venäjän rajan välillä olevan ratayhteyden tasoa kestämään suuret nopeudet. Venäjällä puolestaan pidetään huoli rajalta Pietariin johtavasta radasta. Lopputuloksena matka-aika voisi olla Helsingin ja Pietarin välillä Pendolino-tyyppisellä kalustolla jopa 3 tunnin luokkaa.
[muokkaa] Junat
- Junatyypit
- Sm1 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm1 ja liitevaunu Eio)
- Sm2 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm2 ja liitevaunu Eioc)
- Sm3 - Pendolino
- Sm4 - lähiliikennejuna (junayksikkö koostuu kahdesta Sm4-vetovaunusta)
- Dm12 - uusi kiskobussi vähäliikenteisille radoille
- Vaunutyypit
- Lähiliikennevaunut - Lähi- ja kaukoliikenteen lisävaunut.
- Siniset vaunut - Pikajunien vaunut. Nämä ovat myös VR:n vanhimpia vaunuja.
- InterCity-vaunut - InterCity- ja InterCity2-junien vaunut.
[muokkaa] Asemat
[muokkaa] Matkustajainformaatio
HELMI-järjestelmä on vilkkaimmilla asemilla käytössä oleva infomonitorijärjestelmä. Se on automaattinen, aikataulupohjainen ja myöhästymistietoa antava sähköinen infojärjestelmä. Osalla alueiden asemista on vain kaukokuulutuslaitteet.
Järjestelmä on käytössä VR:n lähiliikennealueella vilkkaimmilla asemilla. Lisäksi se on käytössä Turussa, Riihimäellä, Tampereella, Seinäjoella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Artikkeleita Suomen rataverkon osuuksista
- Haapamäki–Pori-rata (pääosin lakkautettu 1985)
- Haapamäki–Seinäjoki-rata
- Hangon rata (Karjaa–Hanko)
- Huutokoski–Parikkala-rata (Huutokoski–Savonlinna–Parikkala)
- Iisalmi–Kontiomäki-rata
- Iisalmi–Ylivieska-rata
- Ilomantsin rata (Joensuu–Ilomantsi)
- Joensuu–Kontiomäki-rata
- Jyväskylä–Haapajärvi-rata
- Keravan kaupunkirata
- Kolarin rata (Tornio–Kolari)
- Lahden oikorata (Kerava–Lahti)
- Laurila–Kelloselkä-rata
- Martinniemen rata (Haukipudas–Martinniemi; purettu 1999)
- Otanmäen rata (Murtomäki–Otanmäki)
- Oulu–Kontiomäki-rata
- Oulu–Tornio-rata
- Pieksämäki–Joensuu-rata
- Pohjanmaan rata (Tampere–Oulu)
- Päärata (Helsinki–Tampere + Pohjanmaan rata)
- Raahen rata (Tuomioja–Raahe)
- Rantarata (Helsinki–Turku satama)
- Savon rata (Kouvola–Iisalmi)
- Siilinjärvi–Viinijärvi-rata
- Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen)
- Tampere–Haapamäki-rata
- Turku–Toijala-rata
- Uudenkaupungin rata (Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari)
- Vaasan rata (Seinäjoki–Vaasa)
- Valkeakosken rata (Toijala–Valkeakoski)
- Vantaankosken rata (Helsinki–Vantaankoski)
- Vartiuksen rata (Kontiomäki–Vartius–valtakunnanraja)
- Ämmänsaaren rata (Kontiomäki–Ämmänsaari)
