Rapa (Ranskan Polynesia)
Wikipedia
| Rapa | |
|---|---|
| Väkiluku | 521 |
| Pinta-ala | 40 km² |
| Sijainti | Tyyni valtameri |
| Saariryhmä | Bass-saaret |
| Valtio | Ranskan Polynesia (Ranska) |
| Suurin asutuskeskus | Haurei |
| Tärkein kieli | rapa |
Rapa eli Oparo on saari Ranskan Polynesiassa. Sitä kutsutaan joskus nimellä Rapa Iti erotukseksi Rapa Nuista eli Pääsiäissaaresta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Polynesialaiset asuttivat Rapan 1000-1300-lukujen välisenä aikana. Ensimmäinen saarella käynyt eurooppalainen oli kapteeni George Vancouver. Hän kävi saarella vuonna 1791. Siihen aikaan Rapan arvioitu asukasluku oli noin 2 000. Saaren asukkaat jakautuivat neljääntoista heimoon. Heimojen välit olivat huonot ja niiden välillä oli useita heimosotia aina 1800-luvulle saakka. Noihin aikoihin saaren asukkaat rakensivat vuorille linnakkeita, joita kutsuttiin nimellä "pa". Joistakin niistä on yhä jäljellä jäännöksiä. Linnakkeista parhaiten säilynyt on Morongo Uta, joka sijaitsee Haurein- ja Hirinlahtien välillä.
Rapalaisia alettiin kääntää kristityiksi vuonna 1826, kun saarelle lähetettiin Tahitilta kuusi lähetyssaarnaajaa. Pian tämän jälkeen saarelle tuotiin orjia. Tämän vuoksi saarella syntyi epidemia, jonka vuoksi vuonna 1867 saaren asukasluku oli enää noin 120. 1800-luvun lopulta saaren asukasluku on kuitenkin tasaisesti kasvanut.
[muokkaa] Maantiede
Rapan suurin kylä on Haurei, jossa lähes kaikki saaren asukkaat asuvat. Kylän mukaan on nimetty myös saaren itäpuolella sijaitseva Haureinlahti. Lahden alkuperäinen nimi oli "Oparo" tai "Paro". Haureissa sijaitsee pormestarin toimisto, kirkko, postikonttori ja koulu. Saarella on myös toinen lahti, Hiri, joka sijaitsee saaren länsipuolella.
Haureille ei ole vakiintunut mitään tiettyä kirjoitusasua ja sen nimestä on käytetty muun muassa muotoja Haurei, Hauréi, Ahurei, Ha'urei ja Aore.
Toinen kylä on 'Area, jossa asuu muutamia perheitä.
Rapalta on yli viidensadan kilometrin matka lähimmälle asutetulle saarelle. Se on siten maantieteelliseltä sijainniltaan Ranskan Polynesian syrjäisin saari. Rapa muodostaa yhdessä asumattoman Marotirin kanssa Bass-saaret, Ranskan Polynesian eteläisimmän osan. Marotiri sijaitsee noin seitsemänkymmentä kilometriä kaakkoon Rapasta. Bass-saaret ovat osa Australsaarten saariryhmää.
Rapan kaakkoispuolella sijaitsee asumaton Motu Tauturun luoto.
Rapalla sijaitsee useita vuoria, joista suurin on Mt. Perau. Sen huippu on 650 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita vuoria ovat muun muassa Mt. Erapau (436 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Pukumia (417 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Motu (481 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Pukumaru (605 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Tepiahu (289 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä Mt. Makatea (489 metriä merenpinnan yläpuolella). Rapan pinta-ala on neljäkymmentä neliökilometriä.
Rapa sijaitsee noin 1420 kilometriä Ranskan Polynesian pääsaarelta, Tahitilta etelään.
Rapalle on mahdollista päästä ainoastaan rahtilaiva Tuhaa Pae III:lla, joka käy Haureinlahdella joka toinen tai kolmas viikko.
Saarelta viedään ulkomaille taroa, kookospähkinöitä, appelsiinia, banaania, päärynää, viikunoita, passiohedelmiä ja kahvia.
[muokkaa] Eläimistö
Saarella on nautakarjaa ja lisäksi vuorilla esiintyy vuohia. Rapan rannikolla esiintyy enimmäkseen lohia, rapuja, kotiloita ja ostereita.
[muokkaa] Ilmasto
Rapassa on eteläisen sijaintinsa vuoksi muihin Ranskan Polynesian saariin verrattuna viileä sää. Heinä- ja elokuussa lämpötila voi laskea viiteen asteeseen.
[muokkaa] Väestö
Rapan asukkaat ovat polynesialaisia. Polynesialaiset asuttivat saaren ennen ajanlaskun alkua. Suurin osa asukkaista ovat kristittyjä.
Rapan asukasluku on 497 (2002). Enemmistö asukkaista ovat kalastajia. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään rapaa, mutta useimmat osaavat puhua myös tahitia. Kaikki koulutus on ranskan kielellä. Lapset ja nuoret puhuvat useimmiten keskenään ranskaa.
Rapa on uhanalainen kieli ja sitä pidetään joskus tubuain murteena.
Rapan tämänhetkinen pormestari on Tuanainai Narii.
[muokkaa] Koulutus
Rapalaiset lapset käyvät koulua siihen vuoteen asti, kun he täyttävät neljätoista vuotta. Opetus on pakollista ja ranskankielistä.
[muokkaa] Kulttuuri
Rapan yleisin kansanmusiikin tyylilaji on himene tarava. The Tahitian Choir on kotoisin Rapalta ja laulaa rapan kielellä. Se on a cappella -kuoro, jossa laulaa 126 henkilöä eli noin kolmasosa kaikista Rapan asukkaista. Kuoron kaupallinen ura alkoi 1990-luvun alkupuolella, jolloin ranskalainen Pascal Nabet Meyer aloitti sen musiikin julkaisemisen.
[muokkaa] Turismi
Saarella on vain vähän turismia. Saarelle voi käytännössä päästä ainoastaan Tuhaa Pae III -rahtilaivalla, joka käy Haureinlahdella kahden tai kolmen viikon välein. Lentokenttää saarella ei ole. Saarella on yksi täysihoitola, Haureissa sijaitseva Chez Titaua.
[muokkaa] Lähteet
- Lonely Planet: "Tahiti & French Polynesia"
- The Tahitian Choir
- The Tahiti Traveler: Rapa
- Austral Archipelago: Rapa
[muokkaa] Aiheesta muualla
|
|
 |
|---|---|
| Australsaaret: Îles Maria | Marotiri | Raevavae | Rapa | Rimatara | Rurutu | Tubuai Gambiersaaret: Akamaru | Angakauitai | Aukena | Kamaka | Kauku | Kouaku | Makapu | Makaroa | Mangareva | Manui | Mekiro | Papuri | Puaumu | Taravai | Temoe | Tokorua | Totengengie Marquesassaaret: Eiao | Hatutu | Motu Iti | Motu Oa | Motu One | Nuku Hiva | Ua Huka | Ua Pu | Fatu Hiva | Fatu Huku | Hiva Oa | Moho Tani | Motu Nao | Tahuata | Terihi Seurasaaret: Motu One | Bora Bora | Huahine | Maiao | Maupiti | Mehetia | Moorea | Mopelia | Raiatea | Scilly | Tahaa | Tahiti | Tetiaroa | Tupai Tuamotusaaret: Ahe | Akiaki | Amanu |Anuanuraro | Anuanurunga | Fakarava | Fangataufa | Hao | Hereheretue | Hikueru | Makatea | Manihi | Mataiva | Matureivavao | Mururoa | Napuka | Nukutavake | Nukutepipi | Pinaki | Puka-Puka | Pukarua | Reao | Takapoto | Takaroa | Tematangi | Tenararo | Tenarunga | Tepoto | Tepoto (Raeffsky-saaret) | Tikei | Vahanga | Vahitahi | Vairaatea |
|
