Rahanpesu
Wikipedia
Rahanpesu määritellään Suomen rikoslain 32 luvun 6 §:ssä toiminnaksi, jossa joku ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän. - Euroopan yhteisön neuvoston rahanpesudirektiivi (91/308/ETY) sisältää vastaavan säännöksen.
Ongelmaksi merkittäviä rahamääriä rikollisin toimin hankkineille (esimerkiksi huumekauppiaat ja mafia) muodostuu käyttää rikoksella hankkimiaan varoja kun he eivät kykene selittämään rahojensa alkuperää. Sen vuoksi he pyrkivät "pesemään" rahat, ts. häivyttämään rahojen rikollisen alkuperän ja saattamaan rahat laillisen kiertokulkuun.
Alkurikos rahanpesussa voi lain mukaan olla mikä tahansa rikos.
Suomessa rahanpesu tuli lakiin rangaistavaksi teoksi vuonna 1994. Lakia on sittemmin muutettu vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia vuonna 2003. Alkurikoksen tekijää ei rangaista erikseen rahanpesusta, vaan tekijänä on ulkopuolinen, joka avustaa rahan tai omaisuuden alkuperän häivyttämisessä.
Myös tuottamuksellinen (törkeästä huolimattomuudesta tapahtuva) rahanpesu on rangaistavaa.
Eräät luotto- ja rahoituslaitoksien piirissä toimivat ovat ilmoitusvelvollisia havaitessaan toimintaa, jota on syytä epäillä rahanpesuksi. Aiemman lain mukaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti oli rangaistavaa rahanpesuna. Tämä johti tilanteisiin, jossa ilmoitusvelvollista oli rangaistava laittomasta rahanpesusta tämän laiminlyötyä ilmoittaa havaitsemastaan epäilyttävästä toiminnasta vaikka sittemmin osoittautui ettei mitään rahanpesua ollutkaan tapahtunut. Sen vuoksi laista poistettiin lakimuutoksen 2003 yhteydessä em. säännös. Sen sijaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan nykyään sakolla.
Rahanpesu-termin arvellaan syntyneen Yhdysvalloissa kieltolain aikaan, kun alkoholin laittomasta myynnistä koituvat tulot oli naamioitava. Yksi menetelmä olisi ollut pesuloiden käyttäminen rahan alkuperän häivyttämisessä.
Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivan rahanpesun selvittelykeskuksen arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo vuosittain on yli miljardi markkaa, kun lähtökohdaksi otetaan talous- ja huumausainerikosten sekä muiden taloudellista hyötyä tuottavien rikoslajien kautta saadun rikoshyödyn määrä. Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtyjen epäilyttävää liiketointa koskevien ilmoitusten vuotuinen määrä on ollut voimakkaasti kasvussa 1990-luvun loppupuolelta ja oli vuoden 2001 aikana n. 2200 (vuoden alkupuoliskolla 1 281). Ilmoituksissa mainittujen varojen määrä oli vuoden 2001 ensimmäisen puolikkaan aikana 625 milj. markkaa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen rikoslaki
- Keskusrikospoliisin sivut rahanpesusta
- Anti-Money Laundering Software (englanniksi)
- What is Money Laundering? (englanniksi)
