Pyhä birma
Wikipedia
Pyhä birma on kissarotu. Rotuna Pyhä birma on luonteeltaan, rauhallinen, ystävällinen ja erittäin sosiaalinen. Se on hiljainen, siisti, utelias ja leikkisä ja sopii erinomaisesti kaupunkikodin lemmikiksi.
[muokkaa] Rotumääritelmä
Rotumääritelmän mukaan Pyhä Birma on puolipitkäkarvainen naamiokissa. Silmät ovat syvän siniset ja ovaalin muotoiset. Ruumiinrakenteeltaan birma on keskikokoinen, jalat ovat tanakat ja lyhyet. Pää on vahvarakenteinen, posket täyteläiset ja korvat pienet. Vartalon väri on erittäin vaalean kananmunankuoren värinen, jossa lisänä hieman naamion sävyä. Erilaisia värimuunnoksia on kaikkiaan olemassa yhteensä 20 kappaletta.
Pyhä birman naamioväriä on kolme eri tyyppiä, yhtenäinen (naamio), raidallinen (tabby) ja epäsäännöllinen (kilpikonna). Naamioväritys on vahva naamassa, jaloissa, korvissa sekä myös hännässä, vartalo on vaalea. Tassujen väri on valkoinen joka jatkuu takajaloissa jalkapohjaa pitkin kiilana.
Rodun värimuunnokset ilmaistaan ns. EMS-koodilla (Easy Mind System). Birman koodi alkaa lyhenteellä SBI (Sacred Birman). Värimuunnokset ovat ruskeanaamio (SBI n), ruskeakilpikonna (SBI f), sininaamio (SBI a), sinikilpikonna (SBI g), suklaanaamio (SBI b), suklaakilpikonna (SBI h), lilanaamio (SBI c), lilakilpikonna (SBI j), punanaamio (SBI d) sekä cremenaamio (SBI e). Jokaisesta värimuunnoksesta on myös tabbyväritys kuviokoodilla 21 värikirjaimen perässä, kuten ruskeatabbynaamio (SBI n21).
[muokkaa] Legenda
Tarina kertoo pyhän birman synnystä ja valkoisista tassuista. Himalajan vuoristoissa oli Lao-Tsun temppeli, jossa palvottiin kultaista, safiirisilmäistä Tsun Kyan-Kse jumalatarta. Temppelissä asui vanha pääpappi Kittha Mun-Ha, ja hänellä oli valkoinen kissa nimeltä Sinh. Temppelialueella oli muitakin kissoja, kaikki valkoturkkisia ja keltasilmäisiä. Eräänä yönä temppeliin hyökättiin ja pääpappi sai surmansa. Muut papit rukoilivat jumalattarelta apua. Pääpapin kissa Sinh asettui kuolleen isäntänsä ruumiin päälle ja käänsi katseensa kohti jumalatarta. Pian kissan turkki sai kullanhohtoisen värin ja kissan silmät muuttuivat safiirinsinisiksi, aivan kuin jumalattarella. Kissan kasvot, korvat, jalat sekä häntä saivat Burman hedelmällisen maan värityksen. Ainoastaan tassut, jotka koskettivat kuollutta ylipappia säilyivät valkoisina, puhtauden ja hyvyyden värisinä. Papit onnistuivat puolustautumaan ja ajoivat vihollisen menestyksekkäästi pois. Myös muut temppelin kissat saivat Sinhin värityksen. Taru kertoo myös, että aina kun pyhä kissa kuolee, vie se kuolleen papin sielun ikuisuuteen. Sinh jäi uskollisesti kuolleen isäntänsä päälle, kunnes se menehtyi - ja vei isäntänsä sielun paratiisiin.
Totta on kuitenkin, että birma on yksi niitä vanhempia kissarotuja. Majuri G. Russell huomasi vuonna 1898 Lao-Tsun temppelissä paljon näitä kauniita kissoja ja vuonna 1919 hän sai lahjana Kittah Llama pääpapilta kaksi kissaa, uroksen ja naaraan vietäväksi Ranskaan. Kissat saivat yhden pentueen, mutta rotu selviytyi kasvamaan ja se on nyt yksi suosituimmista kissaroduista maailmalla.
