Pjotr Stolypin
Wikipedia
Pjotr Arkadevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин, 14. huhtikuuta (2. huhtikuuta juliaanisen kalenterin mukaan) 1862–18. syyskuuta (5. syyskuuta) 1911) oli Nikolai II:n pääministeri 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta ja maatalousuudistuksestaan.
Stolypin oli venäläisen rikkaan aatelisen poika ja sai hyvän koulutuksen. Hän sai 1885 viran hallinnosta. Neljä vuotta myöhemmin hänet asetettiin Kovnon maakunnan järjestäjäksi ja 1902 Grodnon kuvernööriksi ja 1903 Saratovin. Menestyksensä ansiosta hänet nimitettiin huhtikuussa 1906 Ivan Goremykinin alaisuuteen sisäministeriksi ja muutamaa kuukautta myöhemmin pääministeriksi Goremykinin tilalle.
Venäjä oli 1906 vallankumouksellisten levottomuuksien vallassa ja useat ryhmät pyrkivät kapinaan monarkiaa vastaan. Läpi Venäjän viranomaisia ja byrokraatteja salamurhattiin. Vastauksena Stolypin järjesti sotilasoikeuksille oikeuden jakaa pikatuomioita kapinallisille. Jos syytetty todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan, teloitus tapahtui jo samana päivänä. Yli 3000 radikaalia teloitettiin pikatuomioilla 1906–1909. Hirttoköysi sai pilkkanimen "Stolypin kravatti". Stolypin hajotti ensimmäisen duuman heinäkuussa 1906 sen radikaalimpien jäsenten ollessa tyytymättömiä hallitukseen ja vaadittua maauudistusta.
Stolypin aloittikin maauudistuksen, mutta sen vaikutuksen jäivät vähäisiksi ennen sotaa ja vallankumousta. Kyläyhteisöistä (mir) saattoi nyt erota ja ryhtyä itsenäiseksi maanviljelijäksi. Pyrkimyksenä oli antaa vapautta aloitteellisuudelle ja parantaa talouden monimuotoisuutta. Ensimmäisen maailmansodan alkuun ehdittiin muodostaa kaksi miljoonaa yksityistilaa, eli vain yksi viidennes talonpoikaistalouksista. Stolypinin reformin aikana asutettiin Itä- ja Länsi-Siperiaa ja Kaukoidän hedelmällisiä alueita. Itäalueilla alkoi talouskasvu, ja mm. strategisesti tärkeän viljan tuotanto lisääntyi.
Muita uudistuksia tehtiin armeijassa ja virkavaltaa vahvistettiin vähemmistökansojen alueella. Tehdastyöläisille säädettiin jopa sairaus- ja tapaturmavakuutus. Tuotanto kasvoi väestönkasvua nopeammin ja valtion velkaa saatiin lyhennettyä.
Toisen duuman hajotuksen jälkeen kesäkuussa 1907 hän muutti äänten painoarvoa suosimaan enemmän rikkaita ja ylimystöä ja vähentäen työläisten painoarvoa. Kolmannesta duumasta tulikin konservatiivisempi ja taipuvaisempi yhteistyöhön hallituksen kanssa.
14. syyskuuta (1. syyskuuta juliaanisen kalentarin mukaan) 1911 radikaali Dmitri Bogrov ampui Stolypinia Kiovan oopperassa. Hän kuoli viisi päivää myöhemmin. Bogrov hirtettiin 24. syyskuuta.
